Pelastetaan nuorisotakuu!

16. marraskuuta 2016

Tällä viikolla vietetään lasten oikeuksien päivää. Myös siksi on tärkeää pysähtyä sen ääreen, miten suomalaiset nuoret voivat. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi julkaisi lokakuussa Tietoa Nuorista –tutkimuksen, joka kertoo tilastotietoa nuorten arjesta, arvoista sekä elämäntyylistä. Tutkimuksen tuloksissa oli paljon positiivisia uutisia: nuorten harrastamisen määrä on kasvanut, alkoholin kulutus vähentynyt, kuten myös koulukiusaamisen kohteiksi joutuneiden määrä. Ylivoimainen enemmistö nuorista kertoo lisäksi olevansa tyytyväinen elämäänsä sekä sen yksittäisiin osa-alueisiin. Kyselyssä kävi ilmi, että 15-29-vuotiaiden kouluarvosana tyytyväisyydelleen on keskimäärin 8,5. Tämä on ehkä tutkimuksen ilahduttavin tulos.

Tutkimus kertoi myös useita asioita, joissa nuorten tilanne vaatii parantamista. Yksi tällainen on nuorten pitkittynyt työttömyys. Kun vuonna 2014 nuorten työttömyys kesti keskimäärin 11 kuukautta, kestää se tänä vuonna keskimäärin 16 kuukautta. Siis lähes puoli vuotta kauemmin. Valitettavasti jopa 30% 18-29 vuotiaista työttömistä ei ole koskaan ollut varsinaisessa työssä. Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että noin 15% ikäluokasta jättää koulunkäyntinsä pelkkään peruskouluun. Heidän työllistymismahdollisuutensa ovat ymmärrettävästi heikommat.

Viime vaalikaudella luotiin nuorisotakuu. Sen tavoitteena oli tarjota jokaiselle nuorelle joko opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka. Nuorisotakuun fokus onkin ollut syrjäytymisen ja ra¬kennetyöttömyyden ehkäisyssä. On todettu, että näihin puree parhaiten sujuva pääsy koulutukseen ja pal¬veluihin. Esimerkiksi peruskoulun jälkeen jatkokoulutukseen sijoittuvien osuus saatiin nousemaan nuorisota¬kuun aikana suuremmaksi kuin koskaan ja osana nuorisotakuuta ollut etsivä nuorisotyö on tavoit-tanut ja ohjannut eteenpäin vuosittain yli 20 000 "kadonnutta" nuorta. Vaikka nämä toimet auttavat nuoria työelämään, näkyy niiden vaikutus vasta pitkällä aikavälillä, kun nuoret siirtyvät vuosien mittaan työ¬markkinoille työkykyisinä ja koulutettuina.

Tästäkin syystä minun on hyvin vaikea ymmärtää, miksi hallituspuolueet ovat päättäneet leikata nuorisotakuun rahoituksen vain murto-osaan entisestä. Se on suuri virhe. Nuorisotakuuta tulisi ehdottomasti jatkaa ja kehittää, koska kyseessä on sosiaalinen investointi tulevaan, jonka laiminlyönnin seurauksia maksamme vastaavasti takaisin nuorten syrjäytymisenä.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. Siihen meillä ei ole varaa taloudellisesti mutta ei myöskään inhimillisesti.
Toivonkin, että eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä hallituspuolueet keskustan johdolla korjaisivat linjaansa ja pelastaisivat nuorisotakuun.

Blogi