Sijaissotiminen hiipii keskuuteemme

12. huhtikuuta 2017

Eurooppalainen rauhanprojekti juhlii merkkivuottaan. Euroopan integraatio on lisännyt keskinäisriippuvuutta ja tuonut unionin sisäiset jännitteet demokratian piiriin.

Sodan ja rauhan kysymykset eivät kuitenkaan näytä poistuvan - toki ne ovat muuttaneet muotoaan. Valtioiden väliset sodat ovat jo pidempään olleet harvinaisia. Sisällissotia onkin sitten ollut sitäkin enemmän. Vähemmän keskusteltu ilmiö on sijaissotimisen lisääntyminen. Juuri kuluneessa viikossa näkyy Euroopan turvallisuusympäristön muutos.

Iskut Pietarissa ja Tukholmassa toivat terrorismin Pohjois-Eurooppaan tavalla, joka herättää entistä useammassa kysymyksen siitä, onko ääri-islamistien inspiroima terrorismi mahdollista myös Suomessa. Vihollisemme on kaukana, mutta se voi löytää sijaissotijan haavoittuvassa asemassa olevasta lähimmäisestämme ja radikalisoida hänet terroritekoihin.

Yhdysvaltojen päätös rankaista ohjusiskulla Al-Assadin hallitusta kemiallisen aseen käytöstä muistutti meitä siitä, että Syyriassa on käyty suurvaltojen sijaissotaa. Yhdysvallat on tukenut kapinallisia ja Venäjä Al-Assadin itsevaltaista hallitusta. Syyriassa on käyty myös alueellisten suurvaltojen sijaissotaa, kun erityisesti Saudi-Arabia ja Iran ovat rahoittaneet aseellisten ryhmien toimintaa Syyriassa.

Helsinkiin perustettiin tiistaina hybridiuhkien torjunnan eurooppalainen osaamiskeskus. Hybridiuhista on puhuttu enemmän sen jälkeen, kun Ukrainassa alettiin käydä sotaa, jonka osapuolista oli erilaisia käsityksiä. Venäjän vaikutus on selvä, mutta separatistien käyttö sijaissotijoina haastaa maanpuolustusta uudella tavalla.

Sijaissotiminen tai muunlainen sijaisryhmien käyttäminen ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden edistämisessä on ilmiö, josta on syytä keskustella enemmän. Sen vuoksi hybridivaikuttamisesta keskusteleminen ja ymmärryksen lisääminen hybriditaktiikan mahdollisuuksista on tärkeää.

Emme saa päästää ihmisten radikalisoimiseen pyrkiviä ääriryhmiä toimimaan vapaasti Suomessa. Emme saa luopua kansainvälisen oikeuden puolustamisesta, vaikka valtiot peittelevätkin sotilaallisia toimiaan sijaistoimijoiden avulla. Emme saa olla sinisilmäisiä, kun joudumme informaatio-operaatioiden kohteeksi.

Suomen täytyy uskaltaa olla etulinjassa, kun puhutaan avoimuudesta ja peitellyn toiminnan tuomisesta valoon. Hybridiosaamiskeskuksen perustaminen on tässä hyvä alku.

Blogi