Aidosti yhdessä Suomen juhlavuoteen

15. tammikuuta 2017

Toimin taannoin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Tuolloin pohdimme, mikä olisi hyvä teema juhlavuodelle ja valitsimme teemaksi "yhdessä". Suomi on itsenäisyytensä aikana kokenut niin sotia kuin köyhyyttä. Yhdessä maamme on kuitenkin rakennettu yhdeksi maailman toimivimmista yhteiskunnista. Tämä on ollut mahdollista, kun kaikkien osaaminen on saatu yhteiseen käyttöön. Yhteiskunnan liima – empatia ja solidaarisuus – on mahdollistanut sen, että olemme halunneet ymmärtää ja kyenneet ymmärtämään toisiamme. Asettumaan toistemme asemaan silloinkin, kun olemme eri mieltä keskenään.
Juhlavuoden teema pitää sisällään myös yhden aikamme tärkeimmistä haasteista. Niin työelämässä, toimeentulossa kuin asenteissakin on nähtävillä polarisaatiokehitys kaikkialla länsimaissa, myös Suomessa. Yhteiskunnat jakaantuvat yhä voimakkaammin.
Tämä johtuu yhteiskuntien nopeatahtisesta muutoksesta, jota esimerkiksi teknologian kehitys, digitalisaatio ja globalisaatio aiheuttavat. Tässä muutoksessa eivät kaikki pysy mukana. Arvioiden mukaan työelämässä tulee jatkossa olemaan entistä suurempi jakautuminen voittajiin ja häviäjiin, kun monet työtehtävät siirtyvät esimerkiksi robottien tehtäviksi tai sovelluksiksi puhelimiin. Varmasti moni meistä kokee, että uudet palvelut puhelimen ja netin kautta nopeuttavat asiointia mutta muutokseen sopeutuminen vaatii myös toimenpiteitä.
Kansainvälisesti polarisaatio näkyy myös tulonjaossa, kun talouskasvun hedelmät ovat jakautuneet epätasaisesti. Tuloerot ovat kasvaneet, ja erityisesti keskiluokan asema on heikentynyt. Tämä kehityksen vaikutus näkyi niin Yhdysvaltojen presidentinvaalituloksessa kuin Iso-Britannian brexit-kansanäänestyksessä. Osa pärjää muutoksessa, samalla kun osa kaipaa takaisin vanhaan hyvään aikaan.
Tyytymättömyys muutokseen aiheuttaa osaltaan myös arvojen polarisoitumista. Tämä näkyy myös Suomessa muun muassa nuorten arvotutkimuksissa, joissa kovat arvot ovat kasvattaneet suosiotaan: uusliberalistista ja nationalistista ajattelua esiintyy aiempaa enemmän. Taloudellisen niukkuuden aikana myös solidaarisuus toisia kohtaan on koetuksella.
Muutos synnyttää myös pelkoja, ja arvojen polarisaatio on aiheuttanut vihapuheen yleistymisen. Jakolinjat eri mielipiteiden välillä jyrkkenevät.
Yhteiskunnan eheys kuitenkin on menestymisemme avain. Panostukset eriarvoisuuden torjuntaan ja koulutus ovat keinoja selvitä nopeatahtisesta muutoksesta. Jotta Yhdessä-teema voisi toteutua käytännössä, myös ihmisten eriarvoisuuden kokemus täytyy huomioida politiikassa. Onkin tärkeää, että käytännön politiikka koettaisiin mahdollisimman reiluksi vuonna 2017.
Vuoden alussa uutisoitiin, että Pohjanmaan maakunta järjestää jopa 15 prosenttia kaikista koko maan juhlavuoden hankkeista. On ilahduttavaa nähdä pohjalaisten talkoohenkeä ja ruohonjuuritason aktiivisuutta myös juhlavuonna. Aikamme ongelmista, kuten vaikeasta taloustilanteesta ja maailman muutoksesta voidaan nimittäin selvitä yhdessä.

Blogi