EU-tilanteesta on hyvä kuulla kaikkia näkemyksiä

03. kesäkuuta 2012

Olin itse mukana Bilderberg-seminaarissa ensimmäistä kertaa. Keskustelu USA:ssa Virginiassa järjestetyssä seminaarissa oli korkeatasoista, jolle oman sävynsä antoi tietenkin poikkeuksellisen mielenkiintoinen osanottajajoukko. Suomen kannalta kiinnostavia vieraita seminaarissa olivat esimerkiksi EU-komission varapuheenjohtajat Kroes ja Almunia sekä euroalueen muista pienistä maista mukana olleet Hollannin pääministeri Rutte ja Itävallan liittokansleri Faymann.

Maailmalla leviävät legendat seminaarista ovat kaukana todellisuudesta. Vaikka osallistumisesta olikin hyötyä sekä minulle että Suomelle, on muistettava, että johtopäätöksiä seminaarissa ei tehdä. Mielessäni kävikin, että jos seminaarin nimi olisi vaikka Globalisaatio-seminaari Bilderbergin sijaan, legendat seminaarin ympäriltä kuihtuisivat.

Valtiovarainministerin tehtävän kannalta kiinnostavin keskustelun aihe seminaarissa liittyi tietenkin euroalueen tulevaisuuteen. EU-tilanteesta on nyt hyvä kuulla kaikkia näkemyksiä, vaikka kansan valitsemat edustajat tekevätkin päätökset.

On tärkeää huomata, että kriisiin suhtaudutaan hyvin erilaisilla painotuksilla. Yhdet näkevät Euroopan talouskriisin ennen kaikkea teknokraattisena kriisinhoitona (esim. pankkien pääomitus), toiset rahoitusmarkkinoiden uudistamisprojektina (esim. rahoitusmarkkinavero) ja kolmannet korostavat integraation legitimiteettikysymyksiä (esim. talousunionin tiivistäminen). Jotkut pitävät esillä kaikkia kolmea raidetta.

Olin viikkoa aiemmin osallistunut SDP:n puoluekokouksen keskusteluun demokratiaohjelmastamme ja demokratian ulottamisesta talouteen. Minusta olikin myönteistä, että myös Bilderberg-seminaarin yhteydessä liike-elämän johtajat keskustelevat demokratian tulevaisuudesta. On tärkeää, että markkinatalouden toimijat tunnustavat kansanvallan roolin markkinatalouden reunaehtojen asettajana. Näkemyksiä demokratian roolin laajuudesta toki on. Pitääkin olla, siitähän demokratiassa on kyse. Kyberturvallisuuden ja energiaturvallisuuden lisäksi keskustelut Venäjän, Kiinan ja Lähi-idän tilanteesta olivat tärkeitä ajankohtaiskatsauksia siitä, millaisia tilannearvioita erilaisilla toimijoilla on.

Oma pohjoismainen hyvinvointimallimme on - tasa-arvoisuudestaan huolimatta tai siis ehkä juuri sen takia - nostanut Pohjoismaat maailman kilpailukykyisimpien talouksien joukkoon. Tämä puolestaan kiinnostaa maailmalla kaikkia toimijoita.

On tärkeää, että politiikan ja talouden kansainväliset toimijat tuntevat Suomen avainministereitä. Tällaiset epäviralliset seminaarit antavat hyvän mahdollisuuden kansainväliseen verkostoitumiseen. Pienen maan etu on, että meillä on toimivat ja luottamukselliset kansainväliset suhteet. Toinen vaihtoehto olisi käpertyä myyttiseen Impivaaraan ja sulkea ovet maailmalta.

Blogi