Eurooppa, globalisaatio ja rauha

05. kesäkuuta 2017

Kuluneella viikolla eduskunta kävi keskustelua ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista. Oli enemmän kuin tarpeen, että eduskunta pääsi puhumaan maailman muutoksista, jotka liittyvät niin Ison-Britannian EU-eroon kuin Yhdysvaltojen presidentinvaalin tulokseenkin.

Pidin sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron ja nostin esille kolme näkökohtaa, joissa oli myös toiveita hallitukselle. Ne liittyivät Eurooppaan, globalisaatioon ja rauhaan.

Totesin, että hallituksen on viestittävä selkeästi Suomen kansainvälisestä asemasta osana Eurooppaa. Suomi teki kylmän sodan jälkeen tietoisen valinnan paikastaan EU:n ytimessä, joka on myös iskostunut suomalaisten mieliin ja kumppaneiden käsityksiin. Tänään tarvitaan selkeitä viestejä Suomen sitoutumisesta EU:hun, joka on meille tärkein turvallisuusyhteisömme ja keskeisin talousyhteisömme.

Hallitus ei ole tässä onnistunut, kun eurooppaministeri Sampo Terhon (ps) lausuntojen perusteella kansainvälisissä medioissa kysytään, onko Suomi seuraavana jättämässä EU:n. Onneksi pääministeri Juha Sipilä (kesk) tarttui ehdotukseeni kehityskeskustelusta, kun hän totesi käyvänsä eurooppaministerin kanssa kahdenkeskisen keskustelun aiheesta.

Toivoin myös Suomen aloitteellisuutta EU:n tulevaisuudesta. Saa nähdä, kuinka tälle toiveelle käy. Yksi aihe, jossa toivoin hallitukselta erityistä aktiivisuutta, oli globalisaation kielteisten vaikutusten torjunta. Elämme ajassa, jossa enää 55 prosenttia eurooppalaisista pitää globalisaatiota mahdollisuutena ja 45 prosenttia jopa uhkana. Globalisaation myötä eriarvoisuus on lisääntynyt siinä määrin, että globalisaatiokehityksen poliittinen oikeutus on vaarassa. Tästä olemme nähneet esimerkkejä nationalismin ja populismin nousun myötä ympäri maailmaa.

Tämän vuoksi esitin, että laadittaisiin perusteellinen analyysi globalisaation hyödyistä ja haitoista sekä poliittinen ohjelma globalisaation toisesta vaiheesta, joka olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin nykyinen vaihe. Tämä globalisaation korjausliike tulisi ottaa EU:n yhdeksi päätavoitteeksi. Siihen kuuluu mm. veronkierron torjunta ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien vahvistaminen.

Kolmanneksi nostin esille Suomen roolin rauhan asialla. Vakauspolitiikalla ehkäisemme konflikteja lähialueillamme, mutta edistämme rauhaa myös maailmanlaajuisesti. Rauhanvälittäminen ja rauhanturvaaminen ovat osa suomalaista identiteettiä. Niillä vaikutamme myös pakotetun muuttoliikkeen juurisyihin esimerkiksi Afrikassa. Niihin vaikutamme myös kestävää kehitystä edistämällä, nuorisotyöttömyyttä ehkäisemällä ja ilmastonmuutosta torjumalla.

Ilmastopolitiikka koki tällä viikolla vakavan takaiskun, kun presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Euroopan tulee nyt osoittaa johtajuutta, sitoutua sopimukseen ja luoda painetta Yhdysvalloille. Totesin itsekin eduskunnassa, että transatlanttinen yhteistyö on perustunut yhteisiin arvoihin, eikä näitä arvoja kyseenalaistaville toimijoille ei tule tehdä myönnytyksiä kummallakaan puolella Atlanttia.

Euroopan muuttuessa ja globaalien haasteiden lisääntyessä Suomen tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen saadakseen tavoitteitaan läpi. Toivon, että hallitus ottaa eduskunnan evästyksen vakavasti niin eurooppapolitiikassaan kuin ulkopolitiikassaan.

Blogi