Haaveena valkea joulu

21. joulukuuta 2015

Eduskunnan syysistuntokausi lähestyy loppuaan ja jouluaattoon on muutama yö aikaa. Vaikka kaupoissa soivat joululaulut ja ulkona loistavat jouluvalot, ei yleisesti ottaen tunnu vielä kovinkaan jouluiselta. Siihen syynä on varmasti osaltaan leuto sää ja runsaat vesisateet. Valkea joulu on kuitenkin vielä kovasti haaveissa.

Aina näin joulun kynnyksellä tulee hieman summattua yhteen kuluneen syksyn tapahtumia. Monenlaista on päiviin mahtunut. Kesällä alkanut ja Eurooppaan rantautunut pakolaiskriisi on asettanut myös Suomen uuteen tilanteeseen. Maahan on tullut kymmenen kertaa niin paljon turvapaikanhakijoita kuin viime vuonna. Se on iso haaste kunnille ja koko yhteiskunnalle. On ollut ihailtavaa havaita, miten moni suomalainen on ryhtynyt vapaaehtoistyöhön ja auttanut omalla panoksellaan uudessa tilanteessa vaikkapa keräämällä vaatteita ja tavaroita annettavaksi vastaanottokeskuksiin. Kriisi on nostanut ihmisten mieliin myös pelkoja ja ahdistusta. Miten me kykenemme saamaan Suomeen tulijat osaksi yhteiskuntaamme ja miten tänne muuttavat oppivat myös maamme arvot liittyen ihmisoikeuksiin tai naisten asemaan? Kielen oppiminen, koulutus ja työnteko ovat varmasti avainasemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tähän työhön tulee entisestään panostaa ensi vuonna.

Toinen yhteiskunnallista ilmapiiriä kiristänyt asia on työmarkkinoiden kärjistynyt tilanne, joka on jatkunut koko syksyn. Useista yrityksistä huolimatta työmarkkinajärjestöt eivät ole kyenneet löytämään yhteistä työkalupakkia Suomen kilpailukykyongelmien ratkaisemiseksi. Osaltaan tilannetta hankaloittaa hallituksen pakkolakiesitykset, joiden perustuslaillisuutta on usealta taholta kyseenalaistettu. Suomen kilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on tarpeen kohentaa mutta pakkolakiesitykset eivät ole siihen oikea tapa. Olisikin toivottavaa, että uusi vuosi toisi työmarkkinaneuvotteluihinkin uuden vaihteen ja työmarkkinasopimus syntyisi ja hallitus vetäisi pakkolakiesityksensä pois.

Kriisiytyneen pakolaistilanteen ja kiristyneen työmarkkinatilanteen lisäksi käsillä on vakava ilmastokriisi, jonka vaikutukset ovat pysyviä. Ilmastotutkijat pitävät olennaisen tärkeänä, että lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen, mikäli vakavimmat seuraukset halutaan välttää. Esimerkiksi jos pohjoisten alueiden ikirouta sulaa, vapautuva metaani saattaa tehdä ilmaston lämpenemisen peruuttamattomaksi. Tämän kriisin osalta on kuitenkin kerrottavana myös myönteisiä uutisia.

Pariisissa joulukuussa aikaan saatu sopu on ensimmäinen, kaikkia maita oikeudellisesti sitova ilmastosopimus. Sopimus sisältää monia keinoja, kuten sitoumuksen avoimeen päästötietojen toimittamiseen ja kehitysmaiden tukemiseen vihreään teknologiaan siirtymisessä. Myös symboliarvo on merkittävä: se viestittää valtioille ja liike-elämälle, että uusiutumattomien ja saastuttavien energianlähteiden käytölle ei ole tulevaisuutta. Hiili ja öljy ovat menneen maailman ratkaisuja. Suomelle sopimus tarkoittaa uusia mahdollisuuksia ympäristöteknologian yrityksillemme: myös Pohjanmaan energiateollisuuden ja biotalouden kehittämiseen sopimus antaa uutta uskoa.

Seuraavaksi tarvitaan selkeä toteuttamisohjelma, jotta siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin voidaan turvata. Tässä onnistuminen torjuisi ilmastonmuutoksesta ja sen synnyttämästä vesi- ja ruokapulasta johtuvia konflikteja ja muuttoliikkeitä. Arkisempi vaikutus saattaa olla se, että lapsenlapsemmekin saattavat kokea valkeita jouluja. Toivotan kaikille rauhaisaa ja toivorikasta joulun aikaa!

Blogi