Hoitajamitoitus tarvitaan vanhuspalvelulakiin

26. lokakuuta 2015

Eduskunnassa on tällä viikolla keskusteltu eläkeläisten asemasta ja hyvinvoinnista. Sdp, Vihreät ja Vasemmistoliitto tekivät aiheesta välikysymyksen, joka oli eduskunnan käsittelyssä keskiviikkona. Huoli eläkeläisten toimeentulosta on todellinen, sillä neljännes eläkeläisistä eli yli 350 000 suomalaista, saa eläkettä vain alle 1 000 euroa kuussa. Alle 500 euron eläkettä saaviakin on yli 13 000. Hallitus esittää kuitenkin juuri eläkeläisten toimeentuloon mittavia heikennyksiä eläkeläisten asumistuen poistolla. Kaikkein pienituloisimmilta kotitalouksilta asumistuki vähenee noin 70 prosentilla.

Tutkimusten mukaan terveyserot ovat Suomessa kasvussa. Tämä näkyy valitettavasti myös niin, että pienituloisilla suomalaisilla on eniten terveysongelmia. Eläkeläisillä terveydenhuollon menot ovat usein suuria. Tähän nähden pidän huonona, että samalla kun eläkeläisten toimeentuloa heikennetään, hallitus on leikkaamassa myös lääkekorvauksia 50 miljoonalla eurolla. Toivonkin, että hallituspuolueet muuttaisivat vielä eduskunnan budjettikäsittelyssä eläkeläisten toimeentuloon kohdistuvia leikkauksia, jotta vältämme eläkeläisköyhien määrän kasvun.

Viime vaalikaudella tuli voimaan uusi historiallinen vanhuspalvelulaki. Sen tavoitteena on turvata jokaiselle ikäihmiselle yksilöllinen hoito ja hoiva.

Vanhuspalvelulakiin liittyi alusta asti kiista laitoshoidon mitoituksesta. Sosialidemokraattit olisivat halunneet hallituksessa kirjata vanhuspalvelulakiin sitovan minimihoitajamitoituksen, kun taas silloinen pääministeripuolue Kokoomus vastusti sitä. Neuvotteluiden jälkeen hallituksessa päädyttiin kompromissiin, jonka mukaan ensiksi 0,5 minimihoitajamitoitus, eli yksi hoitaja kahta ikäihmistä kohden, annetaan suosituksena. Vuonna 2014 tehdään selvitys, miten kunnat ovat suositusta toimeenpanneet. Mikäli selvityksessä löytyykin yksi yksikkö, joka ei ole noudattanut suositusta, hoitajamitoitus kirjataan lakiin. Linjaus sai myös eduskunnan yksimielisen tuen joulukuussa 2012.

Viime vuonna tehty selvitys osoitti, etteivät kaikki kunnat olleet noudattaneet suositusta vaan joissain kunnissa yhtä hoitajaa kohden oli enemmän kuin kaksi ikäihmistä hoidettavana. Näin ollen sopimuksen mukaan hoitajamitoitus olisi pitänyt kirjata lakiin. Valitettavasti silloinen pääministeripuolue Kokoomus esti sen, ettei lainsäädäntöä valmisteltu vastoin eduskunnan yksimielistä päätöstä.

Tämä on johtanut siihen, että vaihtelu toimintayksiköiden välillä on suurta, koska yksiköillä ei ole lain asettamaa velvollisuutta pitää tarpeeksi hoitohenkilökuntaa. Ikäihmisten palveluiden taso riippuu siis alueesta ja yksiköstä. Olinkin varsin yllättänyt, kun kuulin Sipilän hallituksen suunnitelmista alentaa vanhuspalveluiden henkilökunnan suositusmitoitusta entisestään säästösyistä. Nykyinen hoitajamitoitussuositus ollaan laskemassa 0,4:ään.

Toivon todella, että hallitus perääntyy tästä hankkeesta ja valmistelee eduskunnan yksimielisen päätöksen mukaisesti 0,5 minimihoitajamitoituksen vanhuspalvelulakiin. Jokaisella ikäihmisellä on oikeus hyvään ja inhimilliseen hoivaan ja siihen tarvitaan myös riittävästi hoitohenkilökuntaa.

Blogi