Hyviä korjausliikkeitä, umpisolmu periytymässä?

08. toukokuuta 2017

Hallitus kävi viime viikolla vaalikauden puoliväliriiheen, jossa oli tarkoitus linjata loppuvaalikauden politiikkaa ja talouspäätöksiä. Riihessä tehtiin joitakin tarpeellisia korjausliikkeitä hallituksen linjaan. Oikeudenmukaisessa verotuksessa ja työllisyydessä odotuksiin ei kuitenkaan pystytty vastaamaan.

Mitä olivat nuo puoliväliriihen korjausliikkeet, joista hallitukselle voi antaa ruusuja?

Yksi sellainen on pienituloisten päivähoitomaksujen alennus, jolla on arvioiden mukaan aito 4200 henkilön työllisyysvaikutus. On hyvä, että hallitus on tehnyt korjausliikkeen viime kevääseen nähden, jolloin se vielä esitti päivähoitomaksujen korotuksia.

Toinen korjausliike liittyy harmaan talouden torjuntaan. Hallitus jatkaa SDP:n johdolla valmistellun harmaan talouden torjuntaohjelman toteuttamista ja tavoittelee hallitusohjelman mukaista 150 miljoonan verotuoton kasvua. Tämäkin on korjausliike siihen nähden, että vuonna 2015 hallitus oli lopettamassa toimintaohjelma toteuttamisen mutta perui päätöksensä. Linjan uskottavuutta heikentää omistuksen piilottamisen mahdollistava hallintarekisteri, jota hallitus on esittänyt ja jota talousrikostutkijat ovat kritisoineet.

Kolmas ruusu liittyy sisäiseen turvallisuuteen. 100 miljoonan panostukset korjaavat hallituksen aiempia säästöpäätöksiä niin, että resurssit eivät entisestään heikkene. Uusien turvallisuusuhkien ja leviävän radikalismin keskellä on tärkeää huolehtia poliisin, rajavalvonnan ja puolustusvoimien toimintakyvystä.

Turvallisuuden lisäämisessä tulisi kuitenkin panostaa oireiden lisäksi syihin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus aiheuttaa tyytymättömyyttä ja vastakkainasettelua. Merkittävä kasvualusta rikollisuudelle on eriarvoisuus, jota periytyvä huono-osaisuus, köyhyys tai syrjäytyminen yhteiskunnasta ruokkivat. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että käytännön politiikka olisi mahdollisimman oikeudenmukaista.

Iso linja eriarvoisuuden osalta ei valitettavasti muuttunut. Suurituloiset ovat hyötyneet rahallisesti eniten Sipilän hallituksen veronkevennyksistä, vaikka ennen niiden toteuttamista käytettiin paljon puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta. Tähän tuloeroja lisäävään linjaan ei riihi tuonut korjausta.

Toinen kokonaisuus, johon riihi ei tuonut ratkaisua, liittyy työllisyyteen ja velkaantumiseen. Sipilän hallitus myöntää itsekin, ettei sen tavoite valtion velkaantumisen taittamisesta tule onnistumaan tehdyillä päätöksillä. Samoin hallitus myöntää, ettei se tule saavuttamaan 72 prosentin työllisyysastetta kuluvan vaalikauden aikana.

Työllisyyden parantamiseen kohdistui suurimmat riihiodotukset, koska prosentti työllisyysasteessa merkitsee noin 800 miljoonaa euroa julkisessa taloudessa. Ilman korkeampaa työllisyysastetta ei siis julkista taloutta saada kuntoon.

Puoliväliriihestä olisikin tarvittu rakenteellisia uudistuksia konkreettisine työllisyysvaikutuksineen. Tällainen olisi ollut perhevapaauudistus, jolla olisi edistetty naisten työssäkäyntiä ja jaettu vastuuta lapsista tasaisemmin. Myös oppivelvollisuuden pidentämisellä olisi voitu puuttua koulupudokkaiden syntymiseen. Valitettavasti näitä päätöksiä ei kyetty tekemään. Hallitus itse myönsi, ettei se päässyt perhevapaauudistuksesta yksimielisyyteen ja siksi se jää tekemättä.

Blogi