Kolmas teollinen vallankumous

04. toukokuuta 2014

Kansainvälisessä keskustelussa on jo vuosia puhuttu kolmannesta teollisesta vallankumouksesta. Kun mietimme Suomen uuden menestymisen eväitä, meidän ei tule ohittaa tätä keskustelua ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä väistämättä kasvavasta energia- ja resurssitehokkuuden tarpeesta. Kasvupotentiaali näihin ilmiöihin liittyvillä toimialoilla on suuri.

YK:n ympäristöjärjestö UNEP nosti vuonna 2008 keskusteluun vihreän talouden käsitteen. Tarkoituksena on luoda poliitikoille työkaluja kolmannen teollisen vallankumouksen toteuttamiseen. Investoinnit esimerkiksi vihreään teknologiaan, infrastruktuuriin ja uusiutuvaan energiaan auttavat talouskehitystä ja luovat työpaikkoja, samalla, kun päästöt vähenevät ja ekologinen jalanjälki pienenee.

Esitin vuonna 2009 SDP:n puheenjohtajapäivillä, ensimmäisenä puoluejohtajana Suomessa, vihreään kasvuun panostamista. Sanoin tuolloin, että "osaaminen, keksinnöt ja korkealaatuinen tutkimus luovat perustan vihreälle kasvulle. 2010-luvun talouskasvu luodaan ympäristö- ja ilmastoteknologian kehittämisellä. Työllisyys- sekä ilmastotavoitteet on mahdollista yhdistää." Seison näiden sanojen takana erityisesti nyt kun etsimme Suomelle tulevan kasvun suuntaa.

Vuonna 2012 suomalaisten cleantech-yritysten liikevaihto kasvoi 15 prosenttia ja saavutti jo 25 miljardia euroa. Vuoteen 2020 mennessä Suomen tavoite on tuplata tämä liikevaihto 50 miljardiin euroon. Tähän päästään kasvuvauhdin säilyessä nykyisellään. Liiketoiminnan tuplaantuminen luo alan arvion mukaan Suomeen yli 40 000 uutta työpaikkaa. Kolme neljäsosaa tuotannosta menisi vuonna 2020 vientiin.

Suomi on ollut edelläkävijä cleantech-sektorilla. Valtio sijoittaa cleantechin tutkimus- ja kehityshankkeisiin yli 200 miljoonaa euroa vuosittain. Tuore esimerkki on työllisyyslisäbudjetti, jossa esitän lisättäväksi Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksia 60 miljoonalla eurolla. Valtuuden lisäys käytetään mm. biotalouden ja cleantech-alan pilotointi-, referenssi- ja demonstraatiohankkeisiin ja digitaaliseen arvonluontiin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen.

Tulevaisuuden talouden kestävään kasvuun kytkeytyvät luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Suomi ja maailma tarvitsevat innovaatioita, jotka parantavat merkittävästi materiaali-, resurssi- ja energiatehokkuutta. Olisikin siis toivottavaa, että myös suomalainen elinkeinoelämä on jatkossakin aktiivinen puhtaan teknologian kehittämisessä ja hyödyntää vihreän talouden kasvavat maailmanmarkkinat.

Blogi