Kymmenen syytä nuorisotakuun jatkamiseen

13. maaliskuuta 2015

Olen iloinen siitä, että nostimme viime vaaleissa kärkitavoitteeksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyn eli nuorisotakuun. Vaikeaan taloustilanteeseen on sopinut hyvin se, että nuorten palveluja on kuitenkin parannettu. Kirjoitinkin työministeri Ihalaisen kanssa yhteisen kirjoituksen kymmenestä hyvästä uutisesta, joiden perusteella toimia nuorten tukitoimia kannattaa jatkaa myös seuraavalla hallituskaudella.



Ensimmäinen hyvä uutinen on se, että nuorisotakuu on edistänyt kuntien nuorisotoimen ja valtion TE-toimijoiden yhteistyötä nuorten tukemiseksi. Toiseksi nuorten työttömyys on saatu pidettyä melko lyhytkestoisena. Kolmas hyvä uutinen on se, että nuorisotakuun voimaantulon jälkeen nuoret eivät enää ole niin herkästi lopettaneet työnhakua. Neljänneksi ns. kadonneiden nuorten määrä on vähentynyt, kun TE-palveluiden piirissä olevien nuorten määrät ovat nousseet selkeästi.

Viides hyvä uutinen on se, että koulutustakuun ansiosta yhä useampi nuori on siirtynyt eteenpäin peruskoulusta. Kuudenneksi nuorten aikuisten osaamisohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin: oppilaitosmuotoiselle koulutukselle asetetut määrälliset tavoitteet on saavutettu. Seitsemänneksi ammatillista kuntoutusta saaneiden nuorten määrä on kasvanut, kun nuorten ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennettiin.

Kahdeksas hyvä uutinen on, että nuorisotakuun tuoman lisärahoituksen myötä etsivää nuorisotyötä tehdään nyt kaikkialla Suomessa. Yhdeksänneksi etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut. Kymmenes asia on se, että nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden määrä on tasaisessa kasvussa.

Kun nelisen prosenttia ikäluokasta on koulutuksen ja työn ulkopuolella, on selvää, että työtä tulee jatkaa. Esimerkiksi uusi sosiaalihuoltolaki tuo vuoden 2015 aikana parannuksia nuorten sosiaalipalveluihin. Seuraavaksi on tärkeää edistää sitä, että kaikki koulutuspaikan saaneet myös läpäisevät koulutuksen.

Blogi