Lomapankilla pätkätyöläiselle aito loma

02. maaliskuuta 2010

Viime kuukausina on käyty vilkasta keskustelua siitä, miten suomalaiset tekisivät pidempään työtä. Olen saanut vaihtaa aiheesta näkemyksiä usemman kansalaisen kanssa. Pääviesti on ollut: kyllä suomalaiset työtä tekevät, kunhan vaan jaksavat. Niin, olen samaa mieltä. Työurien pidentämisestä puhuttaessa SDP ja palkansaajajärjestöt ovat halunneet korostaa juuri työelämän laadun kehittämistä tehokkaimpana keinona saada ihmiset jaksamaan työelämässä nykyistä pidempään. Tätä porkkanaa on pidetty ehdottomasti parempana kuin hallituksen tarjoamaa keppiä eli vanhuuseläkeiän nostamista.

Työelämän laadusta puhuttaessa on muistettava, että työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja työntekijän on alati päivitettävä omaa osaamistaan. Työaika on myös entistä harvemmalla enää tänä päivänä kahdeksasta neljään. Työsuhteen muodot vaihtelevat. Eräs merkittävimmistä muuttuneiden työmarkkinoiden ilmiöistä on silpputyö.

Kokonaisuudessaan Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan työvoimaan kuuluvia ihmisiä 2,6 miljoonaa. Se on puolet koko väestöstä. Palkansaajia on hieman yli kaksi miljoonaa. On laskettu, että jopa joka neljäs eli yli 500 000 ihmistä tekisi silppu- eli joko osa- tai määräaikaista työtä. Kaikki eivät ole tilanteessa omasta tahdostaan.

Eräs suurimmista epäkohdista työmarkkinoilla liittyy juuri silpputyötä tekevien oikeuteen pitää lomaa. Nykyisen tilanteen voisi kiteyttää vaikka siten, että pätkätyö on yhtä kuin pätkäloma. Työn ollessa pätkiä täytyy loma pitää niiden välissä, mutta samalla on pakko ottaa työtä vastaan. Käytännössä mahdollisuutta pitää suunnitellusti pidempää yhtäjaksoista lomaa ei ole. Koska työnsaantia ei voi ennakoida, jää esimerkiksi perhe usein toiseksi tarjotun työn rinnalla. Elanto on perheelle hankittava. Lomattomuus ja pätkälomat taas alkavat vähitellen näkyä työntekijän hyvoinvoinnissa ja jaksamisessa.

Tähän selvään epäkohtaan voidaan puuttua ns. pätkätyöläisten lomapankilla. Sen idea on antaa pätkätyöläisille oikeus aitoon lomaan. Mallissa lomakorvaukset voi tallettaa lomapankkiin ja käyttää ne paremmin sopivana aikana. Ei pakotettuna pätkissä. Lomapankki on hyvä avaus uudenlaisen työelämän kehittämisessä, joka entistä paremmin huomioi erilaiset yksilölliset tilanteet.

Suomi ei tule jatkossakaan menestymään globaalissa kilpailussa alhaisilla palkkakustannuksilla tai massiivisella työvoiman määrällä. Me menestymme, kun pystymme tekemään asiat entistä fiksummin. Tämä edellyttää motivoituneita ja osaavia työntekijöitä. Heidän jaksamisensa työelämässä on avaintekijä tulevaisuudessa. Lomapankki olisi askel kohti entistä parempaa suomalaista työelämää.


Blogi