Merenkurkun laivahanke ei saa upota

15. helmikuuta 2016

Liikenneverkosto on talouden verisuonisto. Toimiva liikennejärjestelmä on myös kunnille kasvun ja menestyksen ehto. Logistiikalla ja liikenneverkostolla onkin iso merkitys sekä aluetalouden että koko Suomen kilpailukyvyn kannalta. Jos liikenneverkosto ei toimi, ei talouskaan kasva.

Huoli Suomen kilpailukyvystä on yhteinen. On muistettava, ettemme nouse talousvaikeuksista vain säästämällä. Tarvitsemme talouskasvua ja uusia työpaikkoja sekä lisää investointeja. Vaikka Pohjanmaalla elinkeinoelämä onkin investoinut muita alueita enemmän, myös me tarvitsemme lisää uusia työpaikkoja ja yritystoimintaa. Yksi viime aikoina myös julkisessa keskustelussa esillä ollut liikennehanke on Merenkurkun Vaasa-Uumaja-liikennettä koskeva Midway Alignment-hanke, johon sisältyy myös merkittävä laivainvestointi. Hanke pyrkii turvaamaan Merenkurkun liikenteen kehittymisen ja tarjoamaan edellytyksiä tavara- ja matkustajavirtojen kasvuun Suomen ja Ruotsin välillä sekä kytkemään tämän liikenteen Euroopan liikenneverkostoon.

Julkisuudessa on ollut esillä tieto, ettei valtio olisi tukemassa hanketta taloudellisesti eikä se olisi edistämässä hankkeen EU-rahoitushakemusta. Tieto on herättänyt paljon ihmetystä sekä kysymyksiä. Erityisesti ihmetystä on herättänyt väitteet siitä, että hanke olisi jollain lailla kiireellä valmisteltu.

Tosiasiassa hanke ei ole nimittäin uusi tai hätiköiden valmistettu. Jo Kataisen hallitusohjelmaan vuonna 2011 sisältyi maininta Merenkurkun liikenteen tukemisesta ja strategisesta liikenneyhteistyöstä Ruotsin kanssa. Suomelle hankkeen kustannukset eivät ole mahdottomat, sillä hankkeen kokonaisbudjetti on noin 190 miljoonaa euroa, josta Suomen valtion osuus olisi noin 20-30 miljoonaa. Kokonaisbudjetista Suomen puolella tullaan kuitenkin käyttämään 70%, johtuen muun muassa siitä, että suunnitelmien mukaan hankkeeseen sisältyvä laiva rakennetaan Suomessa. Suomen kannalta voidaankin puhua erittäin kannattavasta investoinnista myös työllisyysnäkökulmasta.

Suunnitelmissa olevan laivan olisi tarkoitus olla ympäristöystävällisyydessä maailman edelläkävijä. Tämän odotetaan myös olevan ratkaiseva edistysaskel suomalaisen ympäristö-ja energiateknologian läpimurrossa. Kestäville ympäristöä huomioiville teknologioille on maailmalla kysyntää. Tähän kysyntään vastaamiseen Pohjanmaalla on hyvät edellytykset. Malliesimerkki tästä on Vaasan seudun energiaklusteri, joka kuuluu Pohjoismaiden merkittävimpiin energiateknologian keskittymiin.

Vaasan ja Uumajan satamayhteistyö on maailmanlaajuisesti katsoen harvinaisuus, sillä se ylittää kansallisvaltioiden rajat. Se on hyvä esimerkki luovasta ja ennakkoluulottamasta asenteesta kahden valtion välillä. Pohjoismaat ovatkin usealla tasolla olleet valtioiden rajat ylittävän yhteistyön edelläkävijöitä. Myös Merenkurkun liikennehanke on hyvä esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Globaalin tason ongelmia, ympäristö- ja talouskriisiä ei voida ratkaista vain kansallisvaltioiden keinoin. Niissä yhteistyö on välttämättömyys.
Niinpä olisikin toivottavaa, että maan hallituksessa ymmärrettäisiin Merenkurkun liikennehankkeen merkitys ja sitouduttaisiin myös sen tukemiseen niin taloudellisesti kuin EU:n päätöksentekopöydissä. Hanke on liian hyvä upotettavaksi.

Blogi