MODERNI SOSIAALIDEMOKRATIA JA SDP:N PUHEENJOHTAJUUS

02. helmikuuta 2008

Suomi tarvitsee modernia sosiaalidemokratiaa. SDP:n puheenjohtajuus onkin kunniatehtävä. Kun minua on tositarkoituksella pyydetty puheenjohtajaehdokkaaksi, ehdolle asettumista on pitänyt vakavasti harkita. Tukea ja kannustusta on tullut monesta suunnasta. Vastaustani ovat pyytäneet myös Demarinuoret ja -opiskelijat sekä Pohjanmaan sosialidemokraatit.

Harkintaan on liittynyt monia puolia. Kolmekymppisenä poliitikkona on luonnollista, että mieleen nousee kysymys, olisinko vielä valmis näin vastuulliseen tehtävään. Tällaiselle itsearvioinnille on toki perusteensa, mutta tehtäviin voi myös aina kasvaa ja lopullinen arviointi tehdään aina suorituksen perusteella. Tämän vuoksi olenkin halunnut pohtia erityisesti sitä, olisiko minulla sellaista annettavaa, mitä moderni sosiaalidemokratia ja uudistuva SDP juuri nyt tarvitsisi.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana olen osallistunut SDP:n puolue- ja ryhmäjohdon eli presidiumin työhön. Tämä on syventänyt käsitystäni puolueen tilasta ja haasteista. Puolueen linjan ja profiilin pohdinta on ollut erittäin hyödyllistä ja antoisaa. Oma visioni SDP:n tulevaisuudesta kiteytyykin seuraaviin sanapareihin: kokoava arvopuolue, avoin kansalaispuolue, johtava tulevaisuuspuolue.



Arvot, osallisuus, tulevaisuus

Minulle SDP on arvopuolue, joka kokoaa erilaisia ihmisiä yhteisen aatteen ympärille. Me emme ole jonkin eturyhmän asialla, vaan ihmisten tasa-arvon asialla ja heikomman puolella. Tämä arvopohja on osoittautunut hyväksi välineeksi rakentaa Suomen menestystä ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia. Tällä arvopohjalla puolueemme on aina ollut myös haluttu kumppani hallitusyhteistyöhön. Kaltaiseni opettajanaisen puheenjohtajuus voisi olla omiaan viestimään siitä, että SDP on kokoava arvopuolue.

SDP:tä tulee mielestäni kehittää kansalaispuolueena, jossa ihmiset voivat osallistua vaikuttamiseen eri tasoilla - paikallisesta kansainväliseen. Kansanliikkeen perinteet meillä on, mutta päivitystä tähän päivään ja uuden teknologian hyödyntämistä tarvitaan. SDP:n tulee olla puolueiden uudistumisen eturintamassa, kuten jäsenäänestyskeskustelussa olemme olleetkin. Järjestöaktiivina uskon ymmärtäväni hyvin sitä uusien sukupolvien osallistumishalua, joka on lisännyt kiinnostusta kansalaisjärjestöjä kohtaan.

Ennen kaikkea haluan kehittää SDP:tä Suomen johtavana tulevaisuuspuolueena. Puolueeksi, joka on tekemässä Suomen ja EU:n tulevaisuutta. Puolueeksi, joka on eturintamassa uudistamassa hyvinvointi- ja osaamis-Suomea vastaamaan globalisaation, ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. SDP:lle demokratia ei voi olla vain hallinnointia, vaan se on maailman parantamista. Jos politiikka ei ole sitä, se on ontto. Uuden sukupolven kansainvälisenä sivistyspoliitikkona voisin olla uskottava profiloimaan SDP:tä tulevaisuuspuolueena.

Uskon myös, että näillä teemoilla saisimme yhdessä intoa järjestötyöhön ja kannatusta vaaleissa. Siinä siis kolme motiivia lähteä puheenjohtajuutta tavoittelemaan. Toinen kysymys on, onko nyt oikea aika asettua puheenjohtajaehdokkaaksi?



Kahden kauppa

Historiallisen vaalitappion jälkeen SDP:n on uudistuttava ja otettava yhdessä uusi suunta. Kaikki ymmärtävät, että istuva puheenjohtaja tarvitsee haastajan - seuraavan kauden johtajan on ansaittava paikkansa äänestyksessä. Kysymys kuuluu, annetaanko Eero Heinäluomalle toinen mahdollisuus vai edellyttääkö uudistuminen ja uusi nousu uuden johdon. Tällaisessa tilanteessa jännite syntyy istuvan puheenjohtajan ja päähaastajan välille. Nyt on jo varmistunut, että päähaastaja on edellisellä kerralla 40 prosentin kannatukseen yltänyt Erkki Tuomioja. Ei liene yllättävää, että vain näillä kahdella on todelliset mahdollisuudet voittoon. MTV3:n järjestöväelle tekemä puheenjohtajagallup, jossa olin toki hyvä kolmonen, tukee myös tätä arviota.

Keskustelun sparraajan rooli puheenjohtajakisassa olisi tietenkin tarjolla. Oman maakuntalehteni kolumnisti totesi osuvasti, että "asettuminen näiden (Eeron ja Erkin) rinnalle työväentalojen tilaisuuksiin ja television tentteihin antaa kuitenkin ainutlaatuisen tilaisuuden omien näkemysten ja oman persoonan esille tuomiseen." Houkutteleva näkökulma nuorelle poliitikolle, mutta oma periaatteellisuus viittoo vielä tässä vaiheessa toisaalle. Nämä välivaalit ovat kuitenkin kahden kauppa.

Tämän vuoksi vastaukseni puheenjohtajuusehdokkuuteen on: ei tässä puoluekokouksessa. Voimme palata asiaan myöhemmin - edellyttäen, että jäsenet sitä haluavat.



Kyllä varapuheenjohtajuudelle

Järjestöväen tuki on kuitenkin kannustanut minua vastaamaan myönteisesti piirijohdon pyyntöön asettua SDP:n varapuheenjohtajaehdokkaaksi. Tähän tehtävään olen valmis, mikäli jäsenkunta ja puoluekokous minut siihen haluavat kutsua. Niille, jotka sanovat "vain varapuheenjohtajaksi", haluan sanoa, etten ole pyrkimässä varamieheksi jonnekin vaihtopenkille. Asetun ehdolle toiseksi laitahyökkääjäksi tulevan puheenjohtajan rinnalle uudistamaan puoluetta ja tekemään tulevaisuutta - koko Suomelle. Olen sitä mieltä, että varapuheenjohtaja ei ole ainoastaan keskushyökkääjän maalipaikkojen rakentaja vaan hän tekee itsekin maaleja yhteisen joukkueen hyväksi.

Blogi