Naistenpäivän blogi

08. maaliskuuta 2012

Oletteko huomanneet, että presidentti Halosen yhteydessä usein mainitaan hänen olleen ensimmäinen nainen Suomen presidenttinä, ja esikuva kaikille pikkutytöille.

Tämä on oikeasti saavutus Tarja Haloselta, ja on jokaisen tämän saavutuksen mainitsijan oikeus ja velvollisuus tuoda se esille. Mutta eikö toisaalta ole erikoista, että tämä pitää erikseen mainita?

Edelleen kulttuurisesti pidämme ennalta odotettavana, että johtotehtävät ja vaativina pidetyt ammatit sopivat paremmin miehille. Asenteisiin ja tottumuksiin on lakimuutoksilla vaikeaa pureutua. Tässä lienee syy sille, että samapalkkaisuus etenee hitaasti. Konkreettisia toimia on kuitenkin mahdollista tehdä, niitä tehdään, ja niitä pitää tehdä entistä päättäväisemmin. Yksi keskeinen edistysaskel on vuonna 2005 aloitettu samapalkkaisuusohjelma usean ministeriön ja yhteistyötahon kesken. Toinen työkalu on raamisopimus, joka saatiin keskitettyjen tulo- ja työehtosopimusten tauon jälkeen 2011 keväällä voimaan.

Samapalkkaisuusohjelmassa on mukana työmarkkinajärjestöjä ja ministeriöitä, mukaan lukien valtiovarainministeriö. Ohjelman puheenjohtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten palkkaero 18 %:sta 15 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Keinoja ovat muun muassa työelämän sukupuolittumisen purkamiseen liittyvät moninaiset toimet, palkkausjärjestelmien kehittäminen, ja naisten urakehityksen tukeminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vanhempainvapaiden järjestämistä entistä tasa-arvoisemmin. Naisten työn arvo on myös palkkauksellisesti tunnustettava ammatista ja toimialasta riippumatta.

Samanpalkkaisuusohjelman eteenpäinvieminen on helpompaa jos ja kun raamisopimuksen käytäntöä jatketaan. Epätasa-arvoa puretaan parhaiten vaikuttamalla juuri työmarkkinoihin, muutoin on vaikeaa aidosti kehittää esimerkiksi perhe- ja vanhempainvapaita. Tässä mielessä raamisopimuksen myötä samapalkkaisuuden toteuttaminen on helpompaa, kuin SDP:n ollessa vielä oppositiossa.

Raamisopimuksessa todetaan, että keväällä 2012 tehdään palkkakartoitus, jonka tarkoituksena on täsmentää kuvaa palkkauksen epätasa-arvosta Suomessa. Lisäksi työehtosopimusten vaikutukset arvioidaan palkkatasa-arvon näkökulmasta. Näkyväksi tekeminen on keino havahduttaa huomaamaan epäkohtia ja korjaamaan niitä. Perhevapaiden kohdalla todetaan, että tarkoitus on lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja tehdä perhevapaiden käyttö nykyistä joustavammaksi.

Raamisopimuksessa siis kiinnitetään asiaan huomiota, mutta tasa-arvotavoitteisiin on varaa tarttua vielä kunnianhimoisemmalla otteella. Keskeistä on, että tämä työkalu on saatu käyttöön.

***

Tänä päivänä naisilla on äänioikeus, ja esimerkiksi oikeus työhön ja ammatilliseen koulutukseen. Paljon olemme tulleet eteenpäin ensimmäisen naistenpäivän tavoitteissa vuosisadassa. Syrjinnän ei voi välttää kuitenkaan olevan historiaa. Naisten ja miesten palkkaeroa voi kutsua rakenteelliseksi syrjinnäksi. Kuitenkin se, että alkuperäistä tavoitteistoa on saatu näin pitkälle toteutettua tarkoittaa, että jonain päivänä myös mahdollisuuksien tasa-arvo työmarkkinoilla voi olla totta. Silloin jokainen lapsi, joka haluaa isona poliisiksi, sairaanhoitajaksi, yritysjohtajaksi tai presidentiksi ei mieti: voiko tyttö / poika tehdä sellaista työtä, vaan vain: kyllä minusta on siihen!.

Blogi