Presidentinvaalit ovella - millä arvoilla Suomea johdetaan?

14. tammikuuta 2018

Presidentinvaalien ennakkoäänestys käynnistyy jo ensi viikolla. Vaalijulisteet ovat ilmestyneet teiden varsille ja vaalityöntekijät kampanjoivat kaduilla. Vähitellen vaalikuume alkaa nousemaan ja vaalitunnelma tiivistymään. Olen itsekin saanut kiertää, keskustella ja aistia vaalien tunnelmia eri puolilla Suomea Tuula Haataisen vaalitilaisuuksissa. Pohjanmaan lisäksi vaalit ovat antaneet aiheen hyville keskusteluille muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Imatralla.

Vaikka keskusteluissa olevat teemat ulkopolitiikasta ja rauhasta koetaan tärkeiksi, ei keskustelu ole yltynyt vaalihuuman tasolle. Vaaleja ei kuitenkaan ratkaista gallupeilla, vaan jokaisella äänestyspäätöksellä merkitystä. Jokaisen kannattaa olla kiinnostunut näistä vaaleista.
Tasavallan presidentti on Suomessa valittu 17 kertaa, joista kuusi on tapahtunut erilaisin poikkeusmenettelyin. Ensimmäistä kertaa suomalaiset pääsivät äänestämään presidenttiä suoralla kansanvaalilla valitsijamiesvaalin sijaan vuonna 1994, uudistetun valtiosäännön mukaisesti. Se, että kansa pääsee suoraan äänestämään presidenttiä, on hyvinkin uusi ilmiö.

Presidentin tehtäviin liittyvät olennaisimmin ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajuus sekä arvojohtajuus. Luonnollisesti kyse on Suomen puolustuksesta sekä varautumisesta mahdollisiin konflikteihin. Kyse on kuitenkin myös tätä suuremmasta kokonaisuudesta: laajasta turvallisuudesta.
Laajan turvallisuuden käsite pitää sisällään lisäksi kaiken muun, kuin pelkästään reagoinnin ja sotilaallisen varautumisen. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi konfliktien ennaltaehkäisyä ja niiden juurisyihin puuttumisesta. Kyse on esimerkiksi siitä, onko yhteiskunnassa paljon eriarvoisuutta ja köyhyyttä, millainen on naisten ja nuorten asema ja miten ihmisoikeudet toteutuvat. Onko ihmisten elämä näköalatonta vai onko jokaisella mahdollisuus toteuttaa unelmiaan. Nämä kaikki seikat vaikuttavat loppupeleissä siihen, kuinka vakaa ja turvallinen yhteiskunta on.

Toiseksikin presidentin tehtävässä on kyse arvojohtajuudesta. Suomen sisällissodasta on kulunut tänä vuonna 100 vuotta - tämä on suhteellisen lyhyt aika. Suomen menestystarinan reseptinä onkin pidetty juuri sisällissodan jälkeistä kansan kokoamista, jolla vastakkainasettelu kitkettiin ja koko kansa saattoi kokea yhteenkuuluvuutta. Yhdessä rakennettiin pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka Suomi tänäänkin on. Kykyä koota ja yhdistää kansalaisia tarvitaan presidentiltä myös tänään, jolloin huoli eriarvoisuudesta ja polarisaatiosta on ollut paljon esillä. Tarvitaan kansakuntaa kokoavaa presidenttiä.

Martin Luther King totesi aikaan, että rauha ei tarkoita vain ristiriitaisuuksien poissaoloa vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa. Mikäli haluamme jatkossakin vaalia Suomessa rauhaa, tulee meidän myös huolehtia yhteiskunnan tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tämä näkökulma on hyvä pitää mielessä myös presidentinvaaleissa. Millä arvoilla Suomea johdetaan seuraavat kuusi vuotta? Siihen voi jokainen meistä ottaa tulevissa vaaleissa kantaa. Käytetään siis äänioikeuttamme.

Julkaistu Pohjalaisessa 14.1.

Blogi