Puheenvuoroni julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa eduskunnassa

08. huhtikuuta 2014

Arvoisa puhemies,

Tänään annettava julkisen talouden suunnitelma on lajissaan ensimmäinen. Se kattaa ensimmäistä kertaa niin valtion kuin kuntatalouden sekä rakennepoliittiset uudistukset.

Jälleen kerran tämä hallitus on osoittanut kykynsä tehdä päätöksiä. Hallitus teki kehysriihessä tarvittavat päätökset rakenteiden uudistamiseksi, kasvun ja työllisyyden edellytysten parantamiseksi ja julkisen talouden kuntoon saattamiseksi. Tällä kehyspäätöksellä valtion ja julkisen velan suhde kansantuotteeseen kääntyy laskuun.

Arvoisa puhemies,

Politiikan pitää perustua rehellisyyteen. On hyvä tunnustaa se tosiasia, että taloudellinen tilanteemme on ollut pitkään hyvin heikko. Vertailua tilanteeseen voi hakea lähinnä 1990-luvun lamasta. Tuolloin talous toipui kolmessa vuodessa, nyt kriisiä on jatkunut jo kuusi vuotta.

Tilanne on kuitenkin olennaisesti toinen kuin 20 vuotta sitten hallituksen laatiessa kehyspäätöstä. Siinä missä Lipposen ensimmäinen hallitus sai edeltäjältään perinnöksi kohoavan valtion velkaantuneisuuden, nyt kehyspäätös taittaa sen. Kun tuolloin uusi hallitus sai perinnökseen kohoavan joukkotyöttömyyden, nyt työttömyyden arvioidaan ensi vuonna hieman laskevan. Ensi vuoden ennakoitu työllisyysaste on jopa hieman korkeampi kuin hallituksen aloittaessa 2011. Tämä on melkoinen saavutus ottaen huomioon erittäin voimakkaan teollisuuden rakennemuutoksen.

Kolmas hoidossa oleva asia on vähintään yhtä tärkeä kuin velkaantumisen taittaminen ja työttömyyden nousun estäminen. Se on ongelma, jota edelliset hallitukset eivät ole pystyneet hoitamaan edes nykyistä parempina taloudellisina aikoina. Tarkoitan tietysti julkisten menojen rahoitusvajeen eli kestävyysvajeen paikkaamista. Osana julkisen talouden suunnitelmaa on hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tehnyt päätöksensä vaikean tasapainoilun edessä. Toisaalta on pidettävä huolta, ettei velkataakkamme kasva niin suureksi, että se kaventaisi toimintakykyämme tulevissa kriiseissä. Toisaalta talouskasvu on edelleen niin haurasta, ettemme halua omin toimin sitä tyrehdyttää. Siksi hallitus on päättänyt jaksottaa sopeutustoimenpiteet useammille vuosille. Kehysriihen päätökset voidaan jakaa kolmeen osaan: valtiontalouden sopeuttamiseen, kasvupakettiin sekä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon.

Yhteensä valtiontaloutta sopeutetaan kehyskauden lopulla n. 2,3 miljardilla eurolla nykytasoon verrattuna. Se tarkoittaa, että valtion ja julkisyhteisöjen velkaantuminen taitetaan kehyskauden aikana.

Uudet sopeutustoimet koskevat erityisesti vuotta 2015: lisäsäästö on noin 900 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasolla. Lisäksi hallitus kiristää veroja yhteensä noin 700 miljoonalla eurolla. Veropolitiikan toimenpiteet sisältävät myös verokevennyksiä, joilla halutaan tukea orastavaa talouskasvua ja pienituloisimpien ostovoimaa.

Hallitus pitää erittäin tärkeänä, että kaikki ovat mukana, kun valtion talouden tulevaisuudesta, talouskasvusta ja työllisyydestä pidetään huolta. Kohdentamalla tuloveronkorotukset hyvätuloisille ja kevennykset pienituloisille, kehyspäätös toteuttaa hallituksen linjaa, joka puolustaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

Arvoisa puhemies,

Kehysriihen päätösten kritiikin kärki on kohdistunut lapsilisäleikkaukseen. Kun nyt lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on 104 euroa, on se jatkossa 96 euroa kuussa, siis noin 8 euroa vähemmän. Tällä säästämme 110 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kaikkein pienituloisimmille tuleva kompensaatio.

Lapsilisistä puhuttaessa tulisi muistaa laajempi kokonaisuus. Ensinnäkin kyse on palveluista. Olemme joutuneet aikaisempina vuosina säästämään kuntien valtionosuuksista, millä on ollut vaikutus ihmisten palveluihin. Nyt tuo tie on kuljettu loppuun. Hallitus halusi suojella päiväkoteja, sairaaloita, kouluja ja vanhuspalveluita. Se tarkoittaa, että säästöjä on löydettävä muualta. Teemme edelleen säästöjä puolustusministeriöön, sisäministeriöön, liikenneministeriöön ja monen muun ministeriön hallinnonalalle. Mutta joudumme säästämään myös tulonsiirroista.

Toiseksi on tärkeää huomata, että hallitus ei halunnut tehdä leikkauksia sellaisiin tulonsiirtoihin, jotka kohdistuvat kaikista heikoimmassa asemassa oleviin kuten toimeentulotukeen. Lapsilisää saavat sen sijaan kaikki tulotasosta riippumatta, myös suurituloiset lapsiperheet.

Kolmanneksi lapsilisäsäästö tehdään tavalla, jolla on vähiten epäsuotuisa tulonjakovaikutus. Joillekin kahdeksan euroa kuukaudessa on paljon. Lapsiperheistä heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joiden köyhyys on yli kolme kertaa yleisempää kuin kahden huoltajan lapsiperheiden. Yksinhuoltajakorotusta ei kuitenkaan leikata.

Arvoisa puhemies,

Hallitus päätti viime vuoden elokuussa rakennepoliittisesta ohjelmasta ja myöhemmin syksyllä ohjelman toimeenpanosta ja sen täydentämisestä. Tuo paketti on nyt toteutumassa. Pitkän aikavälin kestävyysvaje on nyt vihdoin mahdollista kuroa umpeen. Siitä ei ole kiittäminen vain hallituspuolueita. Haluan tässä yhteydessä antaa tunnustuksen kaikille eduskuntapuolueille osallistumisesta historiallisen sote-ratkaisun syntymiseen. Nyt on tärkeää jatkaa työtä sen yksityiskohtien osalta.

Tähän kehyspäätökseen on sisällytetty ne rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet, joiden toteutustavasta ja vaikutuksista on jo käytettävissä täsmällistä tietoa ja luotettavia arvioita. Haluan mainita niistä vain muutaman: Ensinnäkin asumistuen 300 euron suojaosa tulee käyttöön 2015 syyskuun alusta. Uudistus lisää merkittävästi ihmisten kykyä vastaanottaa työtä ja maksaa nettona valtiolle vain noin 25 miljoonaa euroa.

Toiseksi: Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi nuorisotakuun toimeenpanoa tehostetaan ja oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen vuodesta 2015 alkaen, minkä johdosta kustannukset nousevat yhteensä 15 miljoonaa euroa. Nuorten syrjäytymisen estämiseksi tehtävä oppivelvollisuusiän nosto on tiukasta talouden raamista huolimatta juuri nyt tärkeä investointi sellaiseen Suomeen, jossa kaikki pidetään mukana.

Arvoisa puhemies,

Valtiontalouden tasapainottaminen ja kestävyysvaje ovat hallinneet julkista keskustelua viime vuodet. Tämä hallitus on kuitenkin jatkuvasti halunnut panostaa myös työn ja kasvun edellytysten vahvistamiseen. Tämän kehyspäätöksen yhteydessä valtion varallisuutta ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön. Esimerkiksi kiinteistöomaisuutta ja listattujen yhtiöiden osakkeita myymällä kerätään lisää rahaa kasvun edellytysten vahvistamiseen.

Keskeisimmät panostukset liittyvät uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja asuntorakentamishankkeisiin. Pisara-radan toteuttaminen etenee. Aikuisten koulutustason nostamiseen osoitetaan uusia määrärahoja ja lisäksi kasvavien yritysten innovaatio ja tutkimusrahoitukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia. Näin vahvistamme tulevan osaamispohjaisen kasvun pohjaa sekä autamme nopeasti vaikuttaville lääkkeillä akuuttiin tilanteeseen.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on nyt tehnyt oman esityksensä. Siinä on löydetty väylä, jota pitkin valtiontaloudesta pidetään huolta, tuetaan kasvua ja pidetään huolta oikeudenmukaisuudesta.

Opposition tehtävänä on kriittisesti arvioida hallituksen esityksiä ja esittää oma vaihtoehtonsa. Odotan mielenkiinnolla kuulevani, miten esimerkiksi Keskusta toteuttaisi vaatimansa jopa kahdeksan miljardin säästöt ilman verojen korotuksia. Ja mitä omaisuutta se olisi valmis myymään jopa 10 miljardin euron edestä.

Arvoisa puhemies,

Lopuksi haluaisin palata vielä rehellisyyteen. Kaikkia päätöksiä tässä paketissa ei tarvitse rakastaa. Tärkeintä on kokonaisuus. Kokonaisuus, joka turvaa hyvinvointivaltion jatkumisen. Kokonaisuus, joka jatkaa hallituksen isoa linjaa oikeudenmukaisesti toteutetusta sopeutuksesta. Kokonaisuus, joka kääntää velkasuhteen laskuun ja joka poistaa kestävyysvajeen. Kokonaisuus, joka osoittaa, että Suomi hoitaa tiukan paikan tullen asiansa.

Toivoisin kaikilta politiikan keskustelijoilta rehellisyyttä. Suomen edun pitää olla jokaisen puolueen etu.

Blogi