Suhdannenäkymissä pilkahdus paremmasta

04. huhtikuuta 2012

Myös hallitusohjelman edellyttämien lisäsopeutustoimien euromäärät on nyt päivitetty. Kuluvalla vaalikaudella eli vuoteen 2015 mennessä tehdyt päätökset johtavat nettomääräisesti 2,4 miljardin euron lisäsopeutukseen, josta 1,2 miljardia toteutetaan veronkorotuksin ja 1,2 miljardia menosäästöin. Pysyviä veronlisäyksiä kehyspäätöksessä on kuitenkin yhteensä reilut 1,6 miljardia, mikä nostaa kehyskauden viimeisenä vuonna 2016 lisäsopeutuksen aina 2,8 miljardiin.

Pysyvissä sopeutustoimissa veropäätösten osuus nousee siis jonkin verran säästöjä suuremmaksi. On hyvä huomata, että vuosien 2015 ja 2016 osalta jatkuvasti päivittyvät hinta-arviomuutokset tulevat vaikuttamaan arvioituihin kertymiin jatkossakin. Kehysriihineuvotteluissa käytetyt luvut perustuivat vuoden 2013 hintatason mukaisiin kertymäarvioihin.

Kehyspäätöksen myötä hallitus katkaisee valtiontalouden velkaantumiskehityksen. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta perusturvaan ei päätöksillä kosketa eikä sosiaaliturvaa leikata. Kaikki päätökset on pyritty tekemään mahdollisimman tasapuolisesti. Yksi tätä hyvin kuvaava esimerkki on päätös maatalouden luopumistuen ikärajan nostosta: kun työmarkkinajärjestöt sopivat nostavansa nk. työttömyysputken alaikärajaa, sama pystyttiin sopimaan myös maatalouden osalta. Tämä on vastuullista ja oikeudenmukaista päätöksentekoa kaikilta osapuolilta.

Valtiovarainministeriö julkisti tänään myös tuoreen taloudellisen katsauksen, jossa kuvataan seikkaperäisesti Euroopan ja kansainvälisen talouden sekä tätä kautta Suomen suhdannenäkymiä. Hyviä uutisia arviossa on ainakin kolme:

Ensinnäkin bruttokansantuotteen kuluvaa vuotta koskevaa kasvuarviota on voitu päivittää aavistuksen ylöspäin, sillä kansainväliseen talouteen ennakoidaan vuoden 2012 loppupuolelle jonkin verran aiempaa suurempaa kysyntää myös Suomen kansantalouden vetoavuksi. Tänä vuonna BKT:n ennakoidaan kasvavan vajaan prosentin vauhtia ja ensi vuonna 1 prosenttia. Keskimääräinen BKT:n kasvu on kuitenkin jäämässä koko vaalikaudella noin 1 prosenttiin. Suomessa on siksi erityistä syytä oikaista rakenteita siten, että pärjäämme myös aiempaa hitaamman kasvun aikoina.

Toiseksi yksityisten investointien ennakoidaan kääntyvän jälleen ensi vuonna maltilliseen nousuun. On selvää, että Suomi ja elinkeinoelämämme tarvitsevat uusiutuakseen sekä kiinteitä investointeja että panostuksia inhimilliseen pääomaan. Hallitus vauhdittaa yksityisiä investointeja tuplapoistoilla, T&K- vähennyksellä sekä uudella kasvukannustimella. Mielestäni vastasimme yritysmaailman toiveisiin kohtuullisen mittavalla ohjelmalla. Uusien porkkanoiden toimivuus päästään nyt kokeilemaan.

Kolmanneksi, valtiovarainministeriön esittämä arvio Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta on hieman aiempia arvioita pienempi. Kun viime vuonna kestävyysvajeen suuruudeksi arvioitiin noin 5 % BKT:sta, on luku tällä hetkellä 3,5 %. Se on edelleen suuri, ja kertoo siitä pitkän aikavälin paineesta, mikä julkiseen talouteen etenkin väestön ikääntymisen myötä kehittyy. Juuri tämän vuoksi työvoiman tarjontaa lisääviä uudistuksia on pystyttävä jatkamaan hallituksen rakennepoliittisen kannanoton linjausten mukaisesti. Kehityssuunta tämänkin indikaattorin osalta vaikuttaa kuitenkin positiiviselta.

Kansantaloutemme sisällä yksityinen kulutus ja palvelutoimiala ylläpitävät kotimarkkinoilla positiivista virettä ja työllistävät edelleen lisää ihmisiä. Sen sijaan teollisuus kärsii yhä maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta ja nousevista kuljetus- ja raaka-ainekustannuksista. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on pystyttävä huolehtimaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Erityisesti metsäteollisuuden tulevaisuuden rakentaminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja ja jatkuvasti uusia aivoriihiä, mm. hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan muodossa. Jorma Elorannan raportin teemat on pidettävä jatkossakin mielessä. Mm. metsien tasapainoinen hyödyntäminen, puurakentamisen edellytysten parantaminen ja toimivan logistiikan turvaaminen ovat niitä asioita, joihin voidaan Suomessa omin toimin vaikuttaa.

Hallituksen talouspolitiikan palava sydän on työllisyyspolitiikka ja työttömyyden painaminen laskuun. Tässä meillä on vielä iso savotta edessä, sillä kun alkuvuonna BKT:n kasvuvauhti on vielä nollassa tai jopa negatiivista, työllisyystilanne ei ole olennaisesti parantumassa. Työttömyysasteeksi arvioidaan täksi vuodeksi 8,0 prosenttia, josta se lähtisi laskemaan vain hitaasti. Kehysriihessä lisättiin satsauksia työllisyysmäärärahoihin 15-45 miljoonaa vuosittain ja nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvään nuorten aikuisten osaamisohjelmaan saatiin koottua 30-50 miljoonan vuosittainen lisäsatsaus vaalikauden loppuun asti. Tämä ohjelma tulee jo päätetyn nuorten yhteiskuntatakuun täydennykseksi.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ei päästetä kasvamaan ja jokaiselle nuorelle tarjotaan työ-, koulutus-, harjoittelu-, tai kuntoutuspaikka. Vaikka muualla joudutaan lisäsäästöihin, näihin asioihin panostetaan lisää. Politiikka on valintoja.

Blogi