Suomalainen osaaminen ei ole itsestäänselvyys

30. elokuuta 2015

Suomalaisista instituutioista koulutukseen luotetaan eniten, yli poliisin tai oikeuslaitoksen. Tämä käy ilmi vuoden 2014 Kansan arvot –tutkimuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan koulutuksen tasa-arvo näyttää kuitenkin heikentyneen ja sosiaalinen tausta näyttää vaikuttavan yhä voimakkaammin oppimistuloksiin. Tämä on huolestuttava tieto.

Myös Euroopan tasolla korostetaan koulutuksen merkitystä. Koulutus 2020 -ohjelmassa on asetettu Euroopan laajuiset tavoitteet koulutuksen ja sen yhteistyön kehitykselle. Siihen sisältyy tavoitteet elinikäiseen oppimiseen, koulutuksen laatuun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen ja yrittäjyyskasvatukseen. Näiden kaikkien merkitys korostuu kansainvälisen talouskriisin aikana, kun osaaminen on yksi tärkeimpiä voimavarojamme.

Rakenneuudistukset koulutuksen alueella on tehtävä ennemmin tai myöhemmin, sillä järjestelmämme on jäämässä jälkeen ajasta. Digitalisaatio ja hallinnon karsiminen ovat perusteltuja uudistuksia. Koulutuksen digitaalisessa kehityksessä Suomella on mahdollisuus pyrkiä edelläkävijäksi paitsi osaavan IT-alan, myös korkeatasoisen opettajankoulutuksen vuoksi.

Viime hallituskaudella koulutustakuun ansiosta yhä useampi nuori siirtyi eteenpäin peruskoulusta. Suomen nuorisotakuu toimii edelleen mallina myös EU-maille, jotka luovat parhaillaan omia mallejaan EU:n budjettirahoituksen tuella. Opetusministeriö myös myönsi valtionavustuksia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen vuosina 2012 -2014 yhteensä 72,3 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionavustuksin tuettiin peruskoulun luokkien ryhmäkokojen pienentämistä.

Nyt hallituksen budjettiesityksen mukaan kaikista eri sektoreista juuri koulutuksesta ollaan leikkaamassa eniten. Hallitus on muun muassa lakkauttamassa ryhmäkokorahan, jolla pyrittiin puuttumaan opetusryhmän kasvaviin kokoihin peruskouluissa. Tämä leikkaus kohdistuu etenkin niihin lapsiin ja nuoriin, jotka erityistä tukea eniten tarvitsevat. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelman, nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rajut leikkaukset heikentävät viime hallituksen käynnistämää nuorisotakuuta, joka on tuottanut hyviä tuloksia.

Koulutukseen kohdistuvat säästöt rokottavat myös korkeakouluja ja tutkimusta etenkin indeksileikkauksin ja tutkimusmäärärahojen osalta. Lisäksi hallituksen tavoitteena on, että entistä harvempi opiskelija valmistuisi maisteriksi. Suomen vahvuutena on jo pitkään nähty korkea osaamistaso, ja hallitusohjelma puhuu suotuisan innovaatioympäristön puolesta. Säästöt korkeakoulutuksesta tuntuvat siihen nähden ristiriitaisilta.

Hallituksen tulee ottaa nuorten ja opiskelijoiden asiat vakavasti. Osaavan työvoiman turvaaminen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta keskeisillä aloilla on avainasemassa niin Pohjanmaan kuin Suomen tulevaisuuden kannalta.

Blogi