Suomen globaalipolitiikasta tarvitaan pääministerin ilmoitus

30. heinäkuuta 2015

Suomi on pohjoismainen avoin yhteiskunta, joka on kantanut globaalia vastuuta. Vaikka Suomen talouselämä ja yhteiskunta on hyötynyt kulttuurien välisistä yhteyksistä ja kansainvälisyydestä, on vakavia merkkejä siitä, että Suomi on kääntymässä sisäänpäin. Tämä päivä sopii hyvin keskustelun herättelyyn Suomen globaalipolitiikasta. Tänään (30.7.) vietetään nimittäin Unescon aloitteesta perustettua YK-päivää, jonka tarkoituksena on edistää kansojen välistä ystävyyttä ja rauhaa.

YK:n huippukokous haasteena

Tänä vuonna YK:n perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta ja Suomen YK-jäsenyydestä 60 vuotta. Vuosi on myös yksi merkittävimmistä vuosista YK:n historiassa. Pariisin ilmastokonferenssi (COP21) pyrkii solmimaan joulukuussa uuden ilmastosopimuksen YK:n jäsenmaiden kesken. Lisäksi vuosituhattavoitteiden jatkotavoitteet eli ns. post2015-tavoitteet päätetään YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 25.-27.9.2015. Sitä pohjusti YK:n kehitysrahoituksen huippukokous Addis Abebassa pari viikkoa sitten.

Addis Abeban kokouksen lopputulos oli löyhä. YK:n verotoimielimen kehittämisestä käytiin suurin vääntö. Aidosti yhteinen päätöksenteko monikansallisten yritysten verovälttelyn torjumisesta ei toteutunut. Kataisen hallituksen laatiman veronkierron vastaisen toimintasuunnitelman kannalta yhtenä valopilkkuna voi kuitenkin pitää sitä, että veronkierron, veroparatiisien ja laittoman pääomapaon torjunnan merkitys tunnustetaan nyt globaalisti. Teollisuusmaat sitoutuivat lisäämään kehitysmaiden verojärjestelmien toimintakykyä.

Suomen profiili Addis Abebassa ei ollut yhtä vahva kuin Ruotsilla, joka osallistui pääministeri Stefan Löfvenin (sd) johdolla. Kun hallituksen kehitysrahoitusleikkaukset ovat myös olleet huomion kohteena maailmalla, Suomen vahvan globaalipolitiikan jatkuvuus on vaakalaudalla. Vahva rauhanturvaperinteemme on jäämässä historiaan kriisinhallintaleikkausten vuoksi. Asiaa ei ole auttanut hallituksen nihkeys Välimeren pakolaisongelman taakanjaossa - eikä varsinkaan hallituspuolueiden edustajien puheet monikulttuurisuuden vastaisesta taistelusta.

Hallitus voisi korjata sisäänpäin käpertyvää profiiliaan YK:n huippukokouksessa syyskuussa. Sipilän hallituksen ohjelma on globaalipolitiikan osalta sinänsä lupaava. Ohjelman mukaan Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa. Hallitus toteaa korostavansa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus aikoo myös kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.

Nyt tarvitaan johtajuutta näiden globaalitavoitteiden edistämiseen. Valtion ja hallitusten päämiehiä kokoavan YK:n huippukokouksen alla eduskunnan täysistunnon olisi tärkeää kuulla pääministeriä näiden hallituksen tavoitteiden toimeenpanosta ja käydä keskustelu YK:n post2015-tavoitteista. Tähän sopisi hyvin se, että hallitus antaa heti syyskuussa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen Suomen globaalipolitiikasta ja linjasta YK:n huippukokouksessa.

EU-strategiaan vaikutettava ajoissa

Pääministerin ilmoitus globaalipolitiikasta olisi paikallaan myös ajankohtaisen EU-keskustelun kannalta. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini (sd) käynnistää lokakuussa EU:n globaalin ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian valmistelun yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Kokonaisvaltaiset ulkosuhteet sekä turvallisuuden ja kestävän kehityksen varmistaminen EU:n naapurustossa olivat selkeitä painotuksia Mogherinin katsauksessa kesäkuun Eurooppa-neuvostolle. Olisi tärkeää kuulla, miten hallitus aikoo vaikuttaa strategian uudistamiseen ja mitkä ovat Suomen painopisteet.

Pääministeri voisi samalla kertoa eduskunnalle hallituksen kannasta Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevaan tuoreeseen arvioon. Raportti tilattiin nimittäin eduskunnan pyynnöstä, ja tohtori Ritva Reinikan arvio (7.7.2015) sisältää kymmenen selkeää suositusta. Eduskuntaa kiinnostaa esimerkiksi ajatus siitä, että hallituksen kehityspoliittisen ohjelman sijaan kehityspolitiikkaa linjattaisiin pitkäjänteisemmin eduskunnan tekemällä periaatepäätöksellä. Reinikka arvioi tämän parantavan suunnittelun aikajännettä ja tuloksia. Myös muut tuloksellisuutta edistävät esitykset kiinnostavat eduskunnassa. Uskon, että esimerkiksi Finnfundin riittävää pääomitusta tuetaan laajasti.

Globaali vastuu on osa pohjoismaista arvomaailmaamme - ja tukee myös kansallista menestystämme. Helsingin yliopiston professori Liisa Laakso, joka esitti kehitysyhteistyörahojen nostamista 0,7 prosentin bkt-tasolle, totesi, että tämä tukisi myös uuden hallituksen itsekkäiden tavoitteiden toteutumista. Tämä valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanin blogi Kehitys-lehdessä (9.6.2015) kannattaa lukea, myös hallituksessa.

Eduskunta seuraa tiiviisti sekä EU:n globaalin ulkosuhdestrategian valmistelua että YK:n huippukokousvalmisteluja. Tapasimme EU:n korkea edustajan hänen Suomen-vierailullaan keväällä. Syyskuun alussa YK:n huippukokouksen alla eduskunnan delegaatio osallistuu New Yorkissa IPU:n puhemieskonferenssiin, joka järjestetään viiden vuoden välein. Kansallisille parlamenteille on suunniteltu rooli myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden seurannassa. Siksikin olisi luontevaa, että eduskunnan täysistunto käy saatekeskustelun Suomen osallistumiselle YK:n huippukokoukseen ja Suomen globaalipolitiikan toimeenpanolle.

Jutta Urpilainen
Kirjoittaja toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä sekä Suomen IPU-valtuuskunnan ja Unesco-toimikunnan puheenjohtajana.

Blogi