Tarvitsemme digitaalisten palveluiden ohjelman

19. tammikuuta 2013

Suomessa ICT-alan, eli tieto- ja viestintäteknologian, rakennemuutos on ollut myrsky, joka yltyi voimakkaimmilleen muun talouden taantuman eli suhdannehaasteen kanssa. Nokian tuotannon alasajo Suomessa on jättänyt ison määrän ihmisiä työttömiksi. Jättiyhtiön vanavedessä sama on toistunut alihankinnassa, ja säteillyt läpi kansantalouden.

Suurin osa kasvusta syntyy teknologian kehittämisestä. ICT on teknologioista yleiskäyttöisin. Siksi ICT:n parempi hyödyntäminen voi johtaa tuottavuushyppyihin kaikilla sektoreilla. Parhaimmillaan tätä kautta syntyy myös perinteiselle teollisuudelle uusia tapoja vahvistaa asemaansa ja parantaa tuotteidensa ja palveluidensa kilpailukykyä.

Digitalous eli digitaalisten palveluiden yleistyminen voimistuu kovaa vauhtia. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, joilla Suomi toimintaympäristönä viedään tämän muutoksen aallonharjalle. Samalla on tärkeää varmistaa se, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet ja tarvittava osaaminen, jotta he voivat hyötyä näistä palveluista.

Viime torstaina julkaistu ICT2015 -työryhmän raportti 21 polkua Kitkattomaan Suomeen on tärkeä ja odotettu asiakirja. Myös Etla antoi kuluneella viikolla talouspoliittiset suosituksensa. STTK ja SAK ovat jo aiemmin tässä kuussa tuoneet julki Kilpailukykyä vastuullisesti nimisen talouspoliittisen ohjelmansa. Hyvä että ehdotuksia nyt tulee talouspoliittisen keskustelun ja kehysriihen päätösten eväiksi.

ICT2015 työryhmän ehdotukset antavat ideoita siihen, miten Suomen ICT-klusterin kallisarvoinen osaaminen voisi olla osaltaan edistämässä uuden digitaalisen talouden syntyä. Tämä osaltaan nopeuttaisi tuottavuuskehitystä läpi talouden.

ICT2015 työryhmän raportissa on suuri määrä erilaisia ehdotuksia ja pidemmän aikavälin avauksia. Pidän lähtökohtaisesti hyvänä ajatusta, että Suomeen luotaisiin pitkäjänteinen, kymmenen vuoden ohjelma digitaalisen palvelutalouden synnyttämiseksi Suomeen.

Yksi itselleni tärkeä Ala-Pietilän ryhmän käsittelemä teema on julkisen datan avaaminen. Tätä kautta luodaan mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ja parannetaan palveluiden yhteensopivuutta. Olemme hallituksen puolelta aloittaneet datan avaamisen tällä vaalikaudella Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tietovarannoilla. Kevään kehysriihessä käsitellään eri hallinnonalojen ehdotuksia seuraaviksi askeleiksi. Olisi hienoa, jos voisin tätä varten saada ihmisiltä ja yrityksiltä ehdotuksia ja ideoita siitä, minkä tietovarantojen avaaminen yleisölle seuraavaksi olisi tärkeintä ja hyödyllisintä koko Suomen kannalta. Ehdotuksia voi antaa annaidea.sdp.fi osoitteessa, mielellään helmikuun aikana.

Tavoitteena tulisi olla, että viimeistään tuon aloitettavan 10 vuoden digitaalisten palveluiden ohjelman lopuksi kaikki julkinen data olisi avoimesti ja maksutta kansalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin käytössä ja hyödynnettävissä.

Blogi