Tupot tuovat kilpailukykyä

25. huhtikuuta 2014

Suomalainen vahvuus sopiminen on yksi iso asia kevään myönteisten metsäuutisten taustalla. Helmikuussa UPM kertoi investoivansa 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen. Eilen julkaistu Metsä Fiberin 1,1 miljardin investointi Äänekoskelle sekä tänään tietoon tullut Stora Enson 110 miljoonan satsaus Varkauteen ovat kaikki todisteita sekä Suomen houkuttelevuudesta että kilpailukyvystä. Tilanne on monen tekijän summa. Yhteisöveron kevennys, hallituksen talouspolitiikka laajemmin, päätös olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia, suomalainen huippuosaaminen sekä maailmantalouden tilanne vaikuttavat kaikki, mutta ehkä ansiotaan vähemmälle huomiolle on julkisessa keskustelussa jäänyt saavutetut työmarkkinaratkaisut.

Tämä tulee myös esiin jatkuvasti maata ja erilaisia tilaisuuksia kiertäessä. Monen mielestä työmarkkinajärjestöjen kyky kantaa vastuuta ja sopia on ollut elintärkeää myönteisemmän talouspolitiikan ilmapiirin luomisessa. Olen täysin samaa mieltä. Tänä keväänä ei ole ollut työtaisteluja, mikä on osaltaan luonut vakautta. Kukaan ei tiedä minkälainen tilanne olisi, jos syksyn 2013 keskitettyä ratkaisua ei olisi saavutettu. Yhteinen sopiminen lisää työpäivien määrää.

Nykyisen hallituksen aikana työmarkkinajärjestöt ovat hallituksen myötävaikutuksella sopineet jo kaksi työmarkkinaratkaisua sekä yhden työurasopimuksen. Lisäksi järjestöt ovat sitoutuneet valmistelemaan eläkejärjestelmän uudistamisen. Osaamista ja tahtoa on. Vastuuta kantavilla hartioilla on leveyttä.

Kuluttajat ja yritykset tarvitsevat uskoa ja ennustettavuutta talouskehitykseen. Juuri tästä vuosina 2013 sekä 2011 sovituissa työmarkkinaratkaisuissa on kyse. Pohjan luomisesta kestävälle talouskasvulle yhdessä sopimalla ja yhteisen edun asettamisesta etusijalle.

Suomalaisen mallin lähtökohtana voi pitää 23.1.1940 tehtyä tammikuun kihlausta. Tuolloin työmarkkinaosapuolet osapuolet tunnustivat toisensa ja totesivat halunsa ratkaista ristiriidat ensisijaisesti neuvotellen. Nähdyn valossa Suomen kannattaa pitää kiinni omasta sopimisen mallistaan ja siten jatkaa talouskasvun kestävän perustan vahvistamista.

Blogi