Työllisyyden kasvu on yhteinen tavoite

13. maaliskuuta 2016

Suomalaiset ovat kriisitietoista kansaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen kyselyn mukaan joka toinen suomalainen on sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tinkiä omista eduistaan maamme kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ihmiset ovat siis itse valmiita osallistumaan taloustalkoisiin, jos päätökset koetaan oikeudenmukaisiksi ja tasapuolisiksi.

Saman tutkimuksen mukaan suomalaiset hahmottavat voimakkaan vastakkainasettelun eliitin ja kansan tai köyhien ja rikkaiden välillä. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus taas on este työmarkkinasovun syntymiselle. Kokemus syntyy osin hallituksen sanelupolitiikasta. Uhkailu pakkolaeilla ei ole luonut terveitä lähtökohtia sopimiselle, ja on aiheuttanut negatiivisen kierteen.

Kestävä työmarkkinasopu edellyttää myös tasapuolisuutta. Keskustelussa oleva kilpailukykysopimus pitää sisällään vaikeita asioita työntekijöille. Esimerkiksi monelle julkisella sektorilla työtä tekevälle pienipalkkaiselle naiselle 30% leikkaus lomarahoihin on merkittävä tulonmenetys. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus syntyykin ennen kaikkea tunteesta, että kaikki eivät osallistu taloustalkoisiin tasapuolisesti. Tätä tunnetta on muunmuassa vahvistanut se, että yritysjohtajien ansiokehitys on poikennut merkittävästi keskivertopalkansaajan tulokehityksestä.

Suomea on rakennettu vuosikymmenten aikana sopimalla. Viime vaalikaudella aikaansaadut kaksi maltillista palkkaratkaisua, työurasopimus ja eläkeuudistus ovat tästä esimerkkejä. Myös tällä viikolla löydetty yhteinen näkemys niin sanotusta Suomen palkkamallista on myönteinen viesti työmarkkinajärjestöjen kyvystä tehdä kompromisseja ja sopia.

Jotta kilpailykykysopimus ja työmarkkinaratkaisu syntyy, tarvitaan edelleen joustavuutta molemmilta osapuolilta - niin työntekijöiltä kuin työnantajilta. Jos työntekijät sitoutuvat ensi vuonna 0-korotuksiin, tulee myös yritysjohtajien osallistua talkoisiin ja pidättäytyä korotuksista. Sipilän hallituksen tulisikin luoda painetta myös työnantajapuoleen, että kilpailukykysopimus toteutuisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Valtiovarainministeriön tuoreen raportin mukaan talouden kasvu tulee edelleen olemaan heikkoa. Vuonna 2017 Suomen teollisuustuotannon tason arvioidaan olevan noin neljänneksen alempi kuin kymmenen vuotta sitten. Viime lokakuussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli 113 000, eli vajaat 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Valitettavasti työttömyyden merkittävää vähentymistä ei myöskään ole näköpiirissä.

Luvut osoittavat, että Suomi todella tarvitsee työllisyyttä tukevan työmarkkinaratkaisun. Vaikka se pitää sisällään palkansaajille vaikeita asioita, on sopimus huomattavasti parempi kuin hallituksen mitkään yksipuoliset toimet.

Uskon, että on yhä mahdollista löytää yhteisiä keinoja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ja samalla työntekijöiden turvan vahvistamiseksi. Sopimiseen tarvitaan kuitenkin aina kaksi osapuolta. Uskon, että sopimusyhteiskunta pelastetaan kompromissien ja yhteistyön avulla.

Blogi