Vakuudet rajaavat Suomen vastuita

10. tammikuuta 2015

Vuoden alun uutisissa on noussut jälleen keskustelu Euroopan ja euroalueen tulevaisuudesta. Kreikan parlamentti ei kyennyt valitsemaan maalle uutta presidenttiä ja tästä syystä maa ajautui ennen aikaisiin parlamenttivaaleihin, jotka pidetään jo tammikuun lopussa.

Epävarmuus Kreikan tulevasta hallituksesta ja sen ohjelmasta on näkynyt niin markkinoilla Kreikan valtion lainojen koroissa kuin spekulaationa Kreikan asemasta euromaana. Riskit Kreikka-saatavista ovat tällä hetkellä todellisia ja kuvaavat, että Kreikka-vakuuksien vaatiminen on ollut perusteltua huolimatta siitä, toteutuvatko riskit lopulta vai eivät.

Monen kansalaisen mielissä juuri Kreikka toimii eurokriisin symbolina. Maa on pahasti ylivelkaantunut ja oli ensimmäinen euromaa, joka vuonna 2010 haki muilta euromailta taloudellista apua. Tuolloin Suomikin suostui äänestyksen jälkeen, Keskustan ja Kokoomuksen ollessa hallituksessa ja SDP:n vastustaessa, antamaan noin miljardin euron kahdenvälisen lainan Kreikalle. Tämä tehtiin ilman minkäänlaisia vakuuksia, vaikka hallitus ja oppositio olivat yksimielisiä vakuustavoitteesta.

Tämän vaalikauden alussa, sosialidemokraattien noustua hallitukseen vuonna 2011, hallitus linjasi, ettei se ole valmis auttamaan muita euromaita ilman varmuutta lainarahojen takaisin saamisesta. Tästä syystä päädyttiin vaatimaan vakuuksia Suomelle myös Kreikalta, kun heille myönnettiin rahoitusta euroalueen yhteiseltä työkalulta ERVV:ltä, jonka varainhankintaa Suomikin oli takaa.

Ainoana euromaana Suomi neuvotteli vakuudet Kreikan kanssa toiseen lainaohjelmaan. Suljetulla vakuustilillä on nyt rahaa noin 930 miljoonaa euroa. Sopimuksen mukaisesti vakuudet siirtyvät Suomelle, mikäli Kreikka ei maksa velkojaan. ERVV-takausten osalta asemamme on siis turvatumpi kuin muilla euromailla.

Kreikan oppositiopuolue Syriza on luvannut kansalle neuvottelevansa vaalit voittaessaan Kreikan lainaohjelmat uusiksi niin, että euromaat antaisivat Kreikalle velkojaan anteeksi. Velkojen anteeksiantaminen edellyttää kuitenkin euromaiden suostumista siihen. Velkojen anteeksiantaminen tai leikkaus eivät ole perusteltuja minkään lainojen osalta. Ainakaan Suomen ei missään olosuhteissa pidä suostua ERVV-lainojen leikkauksiin. Tämä tarkoittaisi Suomen kannalta vakuuksista luopumista, missä ei ole kansallisten säästöpaineidemme keskellä järkeä. Tai vakuussopimuksen uudelleenneuvottelemista.

Mielestäni Kreikan tulisi jatkossakin sitoutua maansa talouden ja yhteiskuntarakenteiden uudistamiseen. Valitettavasti Kreikassa on korkea työttömyys ja moni kansalainen kärsii tehdyistä talouspäätöksistä. Kansalliset poliittiset päätöksentekijät ovat kuitenkin niistä vastuussa. Ainoa keino rakentaa kestävää tulevaisuutta Kreikassa on kitkeä korruptiota, tehostaa veronkantoa ja purkaa byrokratia, joita tehdyillä talousohjelmilla pyritään tekemään. Siksi niiden toimeenpaneminen on jatkossakin tärkeää.

Vaikka euroalueen taloustilanne näyttää edelleen synkältä ja kasvu on hidasta, on tilanne vakaampi kuin vuonna 2012, jolloin Kreikka edellisen kerran oli suurten poliittisten päätösten kohteena euroalueella. Tuolloin Kreikan eurosta eroamisen pelättiin hajottavan koko euroalueen. Nyt näin ei enää ole.

Kreikan tulevaisuus on kreikkalaisten käsissä. Mielenkiinnolla seuraamme, millainen se tulee olemaan.

Blogi