Veronkiertoa ja verokilpailua on torjuttava aktiivisesti

10. helmikuuta 2015

Euroopan komission arvion mukaan EU menettää vuosittain 1000 miljardia euroa verotuloja veronkierron ja verojen välttelyn vuoksi. Keskeinen ongelma veronkierrossa on se, että toiminta ei läheskään aina ole laitonta vaan järjestelmämme mahdollistamaa laillista verosuunnittelua, jonka seurauksena valtioiden veropohjat rapautuvat merkittävästi.

Veronkiertoon on kuitenkin puututtu aktiivisesti viime vuosina sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Myös Suomi on ollut tässä työssä aktiivinen. Kataisen hallitus mm. rajoitti yritysten korkovähennysoikeutta, laati toimintasuunnitelman kansainvälisen veronkierron torjumiseksi sekä järjesti Suomessa kansainvälisen seminaarin keväällä 2013, jossa etsittiin keinoja veronkierron suitsimiseksi.

Myös tuloksia veronkierron torjunnassa on saavutettu. Vapaaehtoisuuteen perustuneilla verotietojen paljastamisohjelmilla on onnistuttu keräämään noin 37 miljardia euroa. Ohjelmiin on tähän mennessä osallistunut vain 24 maata, joten lisää on odotettavissa.

G20 maat yhdessä OECD:n kanssa ovat laatineet ns. BEPS –toimintasuunnitelman, jolla puututaan veropohjan rapautumiseen ja voittojen siirtelyyn. Suunnitelmaa on kiitelty, mutta sen haasteita ovat muun muassa hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän verosuunnittelun rajanveto sekä rajat ylittävien veroriitojen ratkaisumenettelyn tehostaminen.

Euroopan komission työohjelma taas sisältää linjauksia EU-tason veronkierrosta. Sen mukaan komissio laatii 6 kuukauden sisällä toimintasuunnitelman veronkierron ja veropetosten torjunnasta. Suunnitelma tähtää siihen, että voidaan ottaa käyttöön järjestelmä, jonka mukaan verotus tapahtuu siinä maassa, jossa voitotkin ovat syntyneet. Siihen sisältyy automaattinen tietojenvaihto veropäätöksistä, jonka puolesta 52 jäsenmaata ovat jo allekirjoittaneet julistuksen.

Kyse ei saisi kuitenkaan olla pelkästään veronkierron torjumisesta, vaan sen lisäksi meidän tulee voida puuttua myös EU:n sisällä tapahtuvaan verokilpailuun. Verokilpailu johtaa helposti valtioiden väliseen kilpailuun verojen alentamisesta sijoitusten houkuttelemiseksi. Esimerkiksi Irlanti on säätänyt yhteisöveronsa 12,5%:iin ja toimii unionin laillisena yritysverokeitaana. Tällainen toiminta kiihdyttää verokilpailua entisestään.

Onneksi komission toimintasuunnitelman mukaiseen järjestelmään kuuluu myös yhtiöveropohjan yhtenäistäminen. Uskon, että sekä Suomen, että Euroopan talouden kokonaiskuvan kannalta yritysveron yhteinen ja riittävän korkea minimitaso olisi oikea ratkaisu. Näin yritykset tekisivät investointipäätöksensä verotuksen sijasta muihin ominaisuuksiin, kuten osaamiseen ja yhteiskunnan vakauteen perustuen. Näillä mittareilla Suomi on vahvoilla ja hyvin houkutteleva paikka liiketoiminnalle.

Veronkiertoa voidaan torjua vain laajoin kansainvälisin sopimuksin, kahdenväliset tietojenvaihtosopimukset eivät riitä vaan tarvitaan kattava järjestelmä. Positiivinen kehitys aiheen tiimoilta antaa toivoa oikeudenmukaisemman kansainvälisen verojärjestelmän tulevaisuudesta – kunhan vain jo käynnistetyt hankkeet viedään loppuun saakka. Onkin tärkeää, että veronkierto tulee olemaan yksi eduskuntavaalien tärkeimmistä teemoista yli puoluerajojen. Suuret muutokset ovat saavutettavissa vain toimivan yhteistyön keinoin.

Blogi