Viisi kestävän kasvun uudistusta

23. syyskuuta 2018

Eduskunnan syksy on käynnistynyt vauhdilla. Tällä viikolla on keskusteltu ensi vuoden budjetista. Keskustelussa nousi esille huoli siitä, että vaikka elämme vahvaa talouskasvun aikaa, kasvu ei kuulu kaikille vaan Sipilän hallituksen päätöksillä joka kolmannen suomalaisen tulot pienenevät ensi vuonna ja he ovat juuri kaikkein pienituloisimpia. Samalla huolta herätti se, että valtio velkaantuu edelleen nousukaudesta huolimatta. SDP korosti keskustelussa oikeudenmukaisuutta sekä kestävän kasvun edellytyksiä. Siinä viidellä tulevaisuusinvestoinnilla on tärkeä rooli.

Investointi on määritelmänsä mukaan panostus johonkin myöhemmin tuottavaan. Sellaiseen, joka tässä ja nyt vaatii rahaa mutta joka on viisasta tehdä, jotta ihmiset voivat hyvin ja talous seisoo tukevilla jaloilla riippumatta maailmantalouden tuulen suunnasta. SDP:n ”iso vitonen” luo pohjaa kestävälle kasvulle.

Ensiksi, on korkea aika rakentaa malli, joka vastaa muuttuvien perheiden ja uudistuvan työelämän tarpeisiin sekä tunnistaa isät ja äidit yhdenvertaisina vanhempina. Perhevapaauudistuksen kariutuminen oli yksi tämän hallituskauden suurimmista pettymyksistä ja ihmettelen, miksi Sipilän hallitukselta ei löytynyt poliittista tahtoa viedä tätä tärkeää uudistusta maaliin.

Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita tulevaisuusinvestointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Kun oppimisen ongelmat tunnistetaan ajoissa, on niiden korjaaminen helpompaa ja halvempaa. Hallituksen arvostuksessa perheitä kohtaan ovat puheet ja teot ristiriidassa. Ensin Sipilän hallitus tekee satojen miljoonien säästöt varhaiskasvatukseen esimerkiksi päivähoidon ryhmäkokoja suurentamalla. Sitten hallitus alentaa päivähoitomaksuja ja puhuu laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksestä. SDP haluaa pienentää varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, se on ainut oikea ja inhimillinen teko.

Kolmanneksi, oppivelvollisuusiän nostaisimme 18-vuoteen ja tekisimme mahdolliseksi maksuttoman toiseen asteen opiskelun. Tulevaisuudessa työelämässä tarvitaan enemmän osaamista kuin se, mitä nuorelle peruskoulussa karttuu. Tämä uudistus estäisi syrjäytymistä, parantaisi työllisyyttä ja nostaisi Suomen osaamistasoa.

Neljänneksi, reilu verotus on reilun yhteiskunnan ehdoton edellytys. Verotus on hyvinvoinnin työkalu – ei itsetarkoitus. Verotuksella rahoitetaan ennen muuta hyvinvoinnin takaavia julkisia palveluja sekä siirretään varoja varakkaimmilta sitä tarvitseville. Lisäksi verotuksella vastataan osaltaan maailman muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja työn murrokseen, sekä valjastetaan tekninen kehitys hyvinvoinnin kasvun veturiksi.

Viidenneksi, SDP:n malli sosiaaliturvaksi lähtee siitä, että työ on tekijälleen aina kannattavaa. Ajamme uudistusta, jossa yleisturvaan ovat oikeutettuja kaikki työnteon muodosta riippumatta aina yrittäjistä apurahansaajiin ja vakiduunareista keikkatyöläisiin. Malli kohtelee kaikkia sosiaaliturvan piirissä olevia yhdenvertaisesti, vähentää ihmisten pompottelua luukulta toiselle ja mahdollistaa kouluttautumisen kaikissa elämänvaiheissa.

Suomi tarvitsee nyt yhteiskunnallista luottamusta, yhteistä tahtoa, kykyä rakentaa siltoja ja ylittää niitä. Suomalaiset ansaitsevat toiveikkaan näkymän tulevasta sekä tiekartan inhimillisemmän, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseen.

Blogi