Koulutus ja tasa-arvo ovat arvovalintoja

28. elokuuta 2016

Lähes 60 000 ekaluokkalaista aloitti tänä syksynä koulutiensä. Tämä jännittää lasten lisäksi myös vanhempia, jotka kuitenkin luottavat suomalaiseen koulutukseen. Tätä luottamusta on syytä vaalia.

Suomen menestyksen perusta on koko kansakunnan osaamisessa. Korkeatasoinen opettajankoulutus on tärkeä laatutekijä, kuten myös jatkuva opetuksen kehittäminen, josta esimerkki on opetussuunnitelman uudistustyö.

Opetuksen laatuun kuuluu myös koulutuksellinen tasa-arvo. Kaikkien oppilaiden yksilöllinen huomioiminen ei kuitenkaan ole mahdollista ylisuurissa opetusryhmissä. Tulevaisuuden peruskoulu –selvitys osoittaa, että ryhmäkoolla on ratkaiseva merkitys oppimistuloksiin erityisesti heikoimmin menestyvien oppilaiden kohdalla.

Jo opettajataustanikin vuoksi olen koko kansanedustaja-aikani ollut koulutuksen laadun ja tasa-arvon puolestapuhuja. Ylisuurten opetusryhmien torjumiseen olen kannattanut niin taloudellisia kannustimia kunnille kuin lainsäädäntökeinojakin. Peruskoulun jälkeisen koulutuspolun varmistamiseksi olen kannattanut nuorisotakuuta, jonka tavoitteena on tehostetusti ohjata alle 25-vuotiaita nuoria koulutukseen tai työharjoitteluun.

Kun olin mukana neuvottelemassa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaa, pidin koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä tärkeinä tavoitteina. Hallituskumppaneiden kanssa löytyi yhteinen ymmärrys siitä, että valtionavustuksia kohdennetaan koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Nämä avustukset olivat enimmillään yli 100 miljoonan euron vuositasolla (2014). Opetusministeriön selvityksessä on todettu, että avustukset ovat onnistuneet tavoitteessaan. Samoin sovimme, että nuorisotakuun toteuttamiseen suunnataan 60 miljoonaa euroa vuodessa. Sen on todettu lyhentäneen nuorten työttömyysjaksoja ja parantamaan nuorten koulutus- ja työllistämispalveluja.

Olen harmissani siitä, että pääministeri Juha Sipilän hallitus ei ole pitänyt näitä saavutuksia tärkeänä. Opetusryhmien pienentämiseen ja koulutuksen tasa-arvoon liittyvät avustukset ovat laskeneet rajusti noin 20 miljoonaan euroon. Samoin on käynyt nuorisotakuulle, jonka rahoitus tälle vuodelle on laskenut alle puoleen. Entistä hallituskumppaniakaan ei voi pitää vailla vastuuta, kun päätökset on tehty kokoomuslaisen valtiovarainministerin ja opetusministerin vahtivuorolla.

Rahoituksen vähentäminen näistä hankkeista saattaisi olla perusteltua, mikäli koulutuksen tasa-arvo ja nuorten syrjäytyminen peruskoulun jälkeen olisi korjautunut muilla keinoin. Professori Jouni Välijärven tuoreen selvityksen mukaan yhä useampi peruskoulun suorittaneista ei osaa kunnolla lukea. Erityisen huolestuttavaa on oppimistulosten jakautuminen ääripäihin esimerkiksi alueittain sekä sukupuolten välillä.

Koulutuksellisen tasa-arvon ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellista merkitystä kuvaa se, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. Yhdenkään yksilön kykyjä ei ole varaa jättää käyttämättä, ei kympin tytön eikä vitosen pojan.

Toivonkin, että hallitus korjaa linjaansa jo ensi viikon budjettiriihessä. Suomi tarvitsee opintielle ja työelämään kaikkia meitä.

Blogi