Mikä olisi yhtiöittämisen lisäarvo?

08. toukokuuta 2016

Tänään saan viettää ensimmäistä äitienpäivääni. Jo ensimmäisten lapsiperhekuukausien aikana on konkreettisesti käynyt selville sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys lapsiperheiden arjessa. Julkisilla palveluilla on turvattu laadukkaiden palveluiden saatavuus kaikille.

Hallituksen yhtiöittämissuunnitelmat ovatkin herättäneet perusteltua huolta suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Siksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jätti kuluneella viikolla hallitukselle välikysymyksen Suomen suunnasta.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ydintä ovat yhteisillä verorahoilla rahoitetut julkiset palvelut. Niillä takaamme nuorillemme tasa-arvoisen ja maksuttoman koulutuksen peruskoulusta aina korkeakouluihin saakka. Niillä takaamme sosiaali- ja terveyspalvelut niin lapsiperheille, vanhuksille kuin palkansaajille. Laadukkaista universaaleista palveluista hyötyvät niin hyvä- kuin pienituloisetkin.

Hallitus on kuitenkin vastikään linjannut, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut pitää yhtiöittää. Tämä linjaus on herättänyt aiheesta runsasta keskustelua. Uskon, että hyvin laajasti yhteiskunnassamme kannatetaan sitä, että kansalaiset voivat itse valita, mistä palvelunsa hakevat. Samaan aikaan tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että terveyspalveluista ei tule pelkkää bisnestä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissakaan valinnanvapaus ei ole johtanut yhtiöittämispakkoon.

Alun perin sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut terveyserojen kaventaminen. Suomessahan eri kansanryhmien eliniänodotteissa on kansainvälisesti katsoen suuret erot, ja uudistuksessa olisikin tärkeää puuttua tähän. Nyt on kuitenkin epäselvää, miten uudistuksella aidosti pystyttäisiin kaventamaan terveyseroja. Myös yhtiöittämisen osalta moni asia on edelleen vailla vastausta. Tullaanko esimerkiksi tulevaisuudessa korottamaan asiakasmaksuja rajusti säästöjen saavuttamiseksi? Yksi kysymys liittyy julkisen vallan käyttöön esimerkiksi huostaanotoissa, julkista valtaa kun ei yhtiössä voida käyttää.

Yksilötasolla tärkeitä avoimia asioita ovat palveluketjujen toimivuus, hoitoonpääsyn varmistaminen sekä se, että valinnanvapaudesta eivät joudu kärsimään ne, joilla ei ole osaamista tai riittävää tietoa vaihtoehdoistaan. Kyse on pohjimmiltaan ihmisten terveydestä, johon on mahdoton soveltaa pelkkiä liike-elämän kriteerejä.

Yhtiöittämispakkoon liittyy myös järjestelmän tasolla lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten jo hyvin toimivan järjestelmän toimijoiden pakko karsia ja kilpailuttaa tuotantoaan. Suomessa esimerkiksi on nykyisellään toimiva erikoissairaanhoito, jonka kohtalo ei ole selvillä. Vaarana on sen pirstaloituminen ja potilaalle entistä sekavampi järjestelmä. Meillä Pohjanmaalla on tärkeää huolehtia päivystyskeskussairaaloidemme säilymisestä niin Vaasassa, Seinäjoella kuin Kokkolassa. Myös Malmin terveydenhuoltoalueen palveluita tulee kehittää.

Lisäksi uhkana on hallintokulujen ja byrokratian lisääntyminen hankintaprosessien osalta. Ei ole selvää, onko kaikilla maakunnilla tähän riittävää hankintaosaamista. Samalla järjestämisvastuussa olevien maakuntien mahdollisuudet kokonaisuuden hallintaan heikkenevät.

Yhtiöittäminen on vain yksi poliittinen arvovalinta muiden joukossa. Samalla kyse on kuitenkin suurista poliittisen järjestelmätason muutoksista. Hallituksen tulisikin kyetä perustelemaan, mitä lisäarvoa julkisten palveluiden yhtiöittäminen soten alueella tuo ja miten palveluiden yhdenvertaisuus toteutetaan tulevaisuudessa. Tähän välikysymyskeskustelu antaa mahdollisuuden.

Hyvää äitienpäivää kaikille!

Blogi