Politiikan kevään tilinpäätös

02. heinäkuuta 2017

Palasin helmikuussa töihin vanhempainvapaaltani, keskelle vaiherikasta politiikan kevättä.
Kevään myönteinen ilmiö on ollut talouden positiivinen vire. Kesäkuussa valtiovarainministeriö kaksinkertaisti tämän vuoden kasvuennusteensa. Suurin syy kehityssuunnalle on varmasti maailmantalouden elpyminen. Asiaan ovat kuitenkin vaikuttaneet myös viime vaalikauden toimet kuten yhteisöveron alennus, teollisuuden tukeminen sekä tulevaisuusinvestoinnit. Myös Sipilän hallitus on jatkanut talouden kuntoonsaattamista.

Valitettavasti työllisyystilanne on kuitenkin edelleen heikko, ja jää hallituksen asettamasta tavoitteesta jälkeen. Myös julkisen velkasuhteen kasvun taittuminen on edelleen epävarmaa. Ennusteen mukaanhan työllisyys paranee 0,6 prosenttia vuodessa. Työllisyysaste nousee kuitenkin vain hivenen yli 70 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Rakenteellisia toimia työttömyystilanteen parantamiseksi, kuten perhevapaajärjestelmän uudistusta, ei olisi siis varaa lykätä.

Kevään yksi merkkipaalu olivat kuntavaalit, joiden keskeiseksi teemaksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nousi. Näiden palveluiden rakennetta on yritetty uudistaa jo ainakin viiden eri hallituksen kausilla, minkä lisäksi kyse on yhdestä suurimmista yhteiskuntamme menoeristä. Vuoden 2014 terveydenhuoltomenot Suomessa olivat 19,5 miljardia euroa. Toisaalta OECD-vertailumaiden joukosta suomalainen julkinen terveydenhuolto kuuluu maailman kustannustehokkaimpiin.

Onkin positiivista, että myös hallituspuolueet ovat osoittaneet valmiutta luopua julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämisestä, kuten perustuslakivaliokunta tällä viikolla edellytti. Viime vaalikaudellahan kaikki puolueet yhtyivät uudistuksen tavoitteisiin: terveyserojen kaventamiseen ja toimiviin hoitoketjuihin. Pitkin kevättä näytti kuitenkin, että hallituksen kärkitavoitteet keskittyivät ennemminkin maakuntauudistukseen ja valinnanvapauden myötä yhtiöittämiseen.

Kolmas politiikan kevään teema on ollut suuri epävarmuus kansainvälisessä toimintaympäristössä. Uudet turvallisuusuhat, Brexit ja suurvaltasuhteet ovat olleet eduskunnan agendalla. Kansainvälisyyteen liittyy myös uusi luottamustehtäväni, johon minut tällä viikolla nimitettiin. Ulkoministeri Soini kutsui minut rauhanvälityksen erityisedustajakseen. Seuraan toimessa Pekka Haavistoa, joka on hoitanut ansiokkaasti tehtävää jo usean vuoden ajan. Painopiste työssäni on naisten ja nuorten roolin vahvistaminen rauhanvälityksessä sekä Afrikka. Erityisedustajan tehtävä on palkaton luottamustoimi ja pystyn yhteensovittamaan työhöni eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa. Toivon voivani omalta osaltani tukea Suomen rauhanvälitystyön pitkää linjaa.

Perjantaina pidettiin eduskunnan viimeinen täysistunto ennen kesälomaa. Osa eduskunnan valiokunnista kokoontuu kesän aikanakin, mutta näillä näkymin seuraava täysistunto on vasta alkusyksystä. Luulenpa, että monet isot haasteet odottavat päätöksentekijöiden pöydällä myös silloin.
Hyvää kesää kaikille!

Blogi