http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php Jutan 10 viimeisintä blogimerkintää Mon, 07 May 12 08:38:25 +0300 fi http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=104 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=104 Mon, 07 May 2012 08:38:25 +0300
Maltillinen vasemmisto etenee nyt vauhdilla Euroopassa. Sosialidemokratia tarjoaa todellisen vaihtoehdon Eurooppaa viime vuodet hallinneelle oikeistovirtaukselle. Ranskalaisten valinta kuvaa hyvin tätä politiikan suunnanmuutosta. Demarit voittivat Slovakian vaalit selvin numeroin maaliskuussa. Ruotsin sosialidemokraattien kannatus on noussut muutamassa kuukaudessa noin 10 prosenttia. Tanskassa vaihdettiin sosialidemokraattijohtoiseen hallitukseen viime vuonna.

Euroopan sosialidemokraattien vaihtoehdon ytimessä ovat työ, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus. Nämä ovat myös suomalaisen sosialidemokratian peruskivet. Ahneuden aika on ohi, niin meillä kuin muuallakin maanosassamme. ]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=103 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=103 Wed, 04 Apr 2012 14:05:07 +0300
Myös hallitusohjelman edellyttämien lisäsopeutustoimien euromäärät on nyt päivitetty. Kuluvalla vaalikaudella eli vuoteen 2015 mennessä tehdyt päätökset johtavat nettomääräisesti 2,4 miljardin euron lisäsopeutukseen, josta 1,2 miljardia toteutetaan veronkorotuksin ja 1,2 miljardia menosäästöin. Pysyviä veronlisäyksiä kehyspäätöksessä on kuitenkin yhteensä reilut 1,6 miljardia, mikä nostaa kehyskauden viimeisenä vuonna 2016 lisäsopeutuksen aina 2,8 miljardiin.

Pysyvissä sopeutustoimissa veropäätösten osuus nousee siis jonkin verran säästöjä suuremmaksi. On hyvä huomata, että vuosien 2015 ja 2016 osalta jatkuvasti päivittyvät hinta-arviomuutokset tulevat vaikuttamaan arvioituihin kertymiin jatkossakin. Kehysriihineuvotteluissa käytetyt luvut perustuivat vuoden 2013 hintatason mukaisiin kertymäarvioihin.

Kehyspäätöksen myötä hallitus katkaisee valtiontalouden velkaantumiskehityksen. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta perusturvaan ei päätöksillä kosketa eikä sosiaaliturvaa leikata. Kaikki päätökset on pyritty tekemään mahdollisimman tasapuolisesti. Yksi tätä hyvin kuvaava esimerkki on päätös maatalouden luopumistuen ikärajan nostosta: kun työmarkkinajärjestöt sopivat nostavansa nk. työttömyysputken alaikärajaa, sama pystyttiin sopimaan myös maatalouden osalta. Tämä on vastuullista ja oikeudenmukaista päätöksentekoa kaikilta osapuolilta.

Valtiovarainministeriö julkisti tänään myös tuoreen taloudellisen katsauksen, jossa kuvataan seikkaperäisesti Euroopan ja kansainvälisen talouden sekä tätä kautta Suomen suhdannenäkymiä. Hyviä uutisia arviossa on ainakin kolme:

Ensinnäkin bruttokansantuotteen kuluvaa vuotta koskevaa kasvuarviota on voitu päivittää aavistuksen ylöspäin, sillä kansainväliseen talouteen ennakoidaan vuoden 2012 loppupuolelle jonkin verran aiempaa suurempaa kysyntää myös Suomen kansantalouden vetoavuksi. Tänä vuonna BKT:n ennakoidaan kasvavan vajaan prosentin vauhtia ja ensi vuonna 1½ prosenttia. Keskimääräinen BKT:n kasvu on kuitenkin jäämässä koko vaalikaudella noin 1½ prosenttiin. Suomessa on siksi erityistä syytä oikaista rakenteita siten, että pärjäämme myös aiempaa hitaamman kasvun aikoina.

Toiseksi yksityisten investointien ennakoidaan kääntyvän jälleen ensi vuonna maltilliseen nousuun. On selvää, että Suomi ja elinkeinoelämämme tarvitsevat uusiutuakseen sekä kiinteitä investointeja että panostuksia inhimilliseen pääomaan. Hallitus vauhdittaa yksityisiä investointeja tuplapoistoilla, T&K- vähennyksellä sekä uudella kasvukannustimella. Mielestäni vastasimme yritysmaailman toiveisiin kohtuullisen mittavalla ohjelmalla. Uusien porkkanoiden toimivuus päästään nyt kokeilemaan.

Kolmanneksi, valtiovarainministeriön esittämä arvio Suomen julkisen talouden kestävyysvajeesta on hieman aiempia arvioita pienempi. Kun viime vuonna kestävyysvajeen suuruudeksi arvioitiin noin 5 % BKT:sta, on luku tällä hetkellä 3,5 %. Se on edelleen suuri, ja kertoo siitä pitkän aikavälin paineesta, mikä julkiseen talouteen etenkin väestön ikääntymisen myötä kehittyy. Juuri tämän vuoksi työvoiman tarjontaa lisääviä uudistuksia on pystyttävä jatkamaan hallituksen rakennepoliittisen kannanoton linjausten mukaisesti. Kehityssuunta tämänkin indikaattorin osalta vaikuttaa kuitenkin positiiviselta.

Kansantaloutemme sisällä yksityinen kulutus ja palvelutoimiala ylläpitävät kotimarkkinoilla positiivista virettä ja työllistävät edelleen lisää ihmisiä. Sen sijaan teollisuus kärsii yhä maailmanmarkkinoiden epävarmuudesta ja nousevista kuljetus- ja raaka-ainekustannuksista. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä on pystyttävä huolehtimaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Erityisesti metsäteollisuuden tulevaisuuden rakentaminen edellyttää yhteisiä ponnisteluja ja jatkuvasti uusia aivoriihiä, mm. hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan muodossa. Jorma Elorannan raportin teemat on pidettävä jatkossakin mielessä. Mm. metsien tasapainoinen hyödyntäminen, puurakentamisen edellytysten parantaminen ja toimivan logistiikan turvaaminen ovat niitä asioita, joihin voidaan Suomessa omin toimin vaikuttaa.

Hallituksen talouspolitiikan palava sydän on työllisyyspolitiikka ja työttömyyden painaminen laskuun. Tässä meillä on vielä iso savotta edessä, sillä kun alkuvuonna BKT:n kasvuvauhti on vielä nollassa tai jopa negatiivista, työllisyystilanne ei ole olennaisesti parantumassa. Työttömyysasteeksi arvioidaan täksi vuodeksi 8,0 prosenttia, josta se lähtisi laskemaan vain hitaasti. Kehysriihessä lisättiin satsauksia työllisyysmäärärahoihin 15-45 miljoonaa vuosittain ja nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvään nuorten aikuisten osaamisohjelmaan saatiin koottua 30-50 miljoonan vuosittainen lisäsatsaus vaalikauden loppuun asti. Tämä ohjelma tulee jo päätetyn nuorten yhteiskuntatakuun täydennykseksi.

Pitkäaikaistyöttömyyttä ei päästetä kasvamaan ja jokaiselle nuorelle tarjotaan työ-, koulutus-, harjoittelu-, tai kuntoutuspaikka. Vaikka muualla joudutaan lisäsäästöihin, näihin asioihin panostetaan lisää. Politiikka on valintoja.
]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=102 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=102 Fri, 09 Mar 2012 17:11:18 +0200 Kun naistenpäivää ensimmäisen kerran vietettiin, kyse oli työstä ja oikeudenmukaisuudesta. YK alkoi viettää naistenpäivää vuonna 1975. Aivan ensimmäisen kerran naistenpäivää vietettiin kuitenkin sosialistisen internationaalin aloitteesta Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä 19.3.1911. Silloin vaadittiin naisille äänioikeutta, oikeutta julkiseen virkaan, työhön ja ammattikoulutukseen sekä syrjinnän lopettamista työelämässä. Nyt, vuosisadan jälkeen työn ja oikeudenmukaisuuden teemat ovat yhä ajankohtaisia


Oletteko huomanneet, että presidentti Halosen yhteydessä usein mainitaan hänen olleen ensimmäinen nainen Suomen presidenttinä, ja esikuva kaikille pikkutytöille.

Tämä on oikeasti saavutus Tarja Haloselta, ja on jokaisen tämän saavutuksen mainitsijan oikeus ja velvollisuus tuoda se esille. Mutta eikö toisaalta ole erikoista, että tämä pitää erikseen mainita?

Edelleen kulttuurisesti pidämme ennalta odotettavana, että johtotehtävät ja vaativina pidetyt ammatit sopivat paremmin miehille. Asenteisiin ja tottumuksiin on lakimuutoksilla vaikeaa pureutua. Tässä lienee syy sille, että samapalkkaisuus etenee hitaasti. Konkreettisia toimia on kuitenkin mahdollista tehdä, niitä tehdään, ja niitä pitää tehdä entistä päättäväisemmin. Yksi keskeinen edistysaskel on vuonna 2005 aloitettu samapalkkaisuusohjelma usean ministeriön ja yhteistyötahon kesken. Toinen työkalu on raamisopimus, joka saatiin keskitettyjen tulo- ja työehtosopimusten tauon jälkeen 2011 keväällä voimaan.

Samapalkkaisuusohjelmassa on mukana työmarkkinajärjestöjä ja ministeriöitä, mukaan lukien valtiovarainministeriö. Ohjelman puheenjohtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten palkkaero 18 %:sta 15 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Keinoja ovat muun muassa työelämän sukupuolittumisen purkamiseen liittyvät moninaiset toimet, palkkausjärjestelmien kehittäminen, ja naisten urakehityksen tukeminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vanhempainvapaiden järjestämistä entistä tasa-arvoisemmin. Naisten työn arvo on myös palkkauksellisesti tunnustettava ammatista ja toimialasta riippumatta.

Samanpalkkaisuusohjelman eteenpäinvieminen on helpompaa jos ja kun raamisopimuksen käytäntöä jatketaan. Epätasa-arvoa puretaan parhaiten vaikuttamalla juuri työmarkkinoihin, muutoin on vaikeaa aidosti kehittää esimerkiksi perhe- ja vanhempainvapaita. Tässä mielessä raamisopimuksen myötä samapalkkaisuuden toteuttaminen on helpompaa, kuin SDP:n ollessa vielä oppositiossa.

Raamisopimuksessa todetaan, että keväällä 2012 tehdään palkkakartoitus, jonka tarkoituksena on täsmentää kuvaa palkkauksen epätasa-arvosta Suomessa. Lisäksi työehtosopimusten vaikutukset arvioidaan palkkatasa-arvon näkökulmasta. Näkyväksi tekeminen on keino havahduttaa huomaamaan epäkohtia ja korjaamaan niitä. Perhevapaiden kohdalla todetaan, että tarkoitus on lisätä isien perhevapaiden käyttöä ja tehdä perhevapaiden käyttö nykyistä joustavammaksi.

Raamisopimuksessa siis kiinnitetään asiaan huomiota, mutta tasa-arvotavoitteisiin on varaa tarttua vielä kunnianhimoisemmalla otteella. Keskeistä on, että tämä työkalu on saatu käyttöön.

***

Tänä päivänä naisilla on äänioikeus, ja esimerkiksi oikeus työhön ja ammatilliseen koulutukseen. Paljon olemme tulleet eteenpäin ensimmäisen naistenpäivän tavoitteissa vuosisadassa. Syrjinnän ei voi välttää kuitenkaan olevan historiaa. Naisten ja miesten palkkaeroa voi kutsua rakenteelliseksi syrjinnäksi. Kuitenkin se, että alkuperäistä tavoitteistoa on saatu näin pitkälle toteutettua tarkoittaa, että jonain päivänä myös mahdollisuuksien tasa-arvo työmarkkinoilla voi olla totta. Silloin jokainen lapsi, joka haluaa isona poliisiksi, sairaanhoitajaksi, yritysjohtajaksi tai presidentiksi ei mieti: ” voiko tyttö / poika tehdä sellaista työtä”, vaan vain: ”kyllä minusta on siihen!”.
]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=101 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=101 Fri, 02 Mar 2012 17:51:02 +0200

Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto on ollut Euroopan sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite spekulatiivisen arvopaperikaupan hillitsemiseksi. Viime kesänä demarien noustua takaisin hallitukseen Suomessa omaan hallitusohjelmaamme kirjattiin tavoitteeksi veron käyttöönottaminen maantieteellisesti mahdollisimman kattavana. Jos tämä tavoite ei onnistu, hallitus sitoutui edistämään veroa alkuvaiheessa vain Euroopan unionin laajuisena.

Ranska on kulkenut veron edistämisessä eturintamassa jo pitkään. Maa on ottamassa käyttöön veron joka tapauksessa kansallisesti, vaikka Euroopan tasolla yhteiseen tavoitteeseen ei päästäisikään. Ranskan aloitteellisuus asiassa on ollut erityisen arvokasta. Ennen Tanskan EU-puheenjohtajakauden alkua allekirjoitimme Ranskan esityksestä kahdeksan kollegani kanssa kirjeen, jossa toivoimme tavoitteen etenevän Tanskan kaudella Euroopan tasolla.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite maailmanlaajuisen veron aikaansaamisesta lähivuosien aikana näyttää vaikealta, mutta Euroopan tasolla asiassa olisi mahdollista edetä nopeammin. Ranskan kollegani kanssa kävimmekin eilen läpi erilaisia ajatuksia siitä, miten veroon vielä toistaiseksi skeptisesti suhtautuneet maat voisivat olla mukana.

Ennen kaikkea euroalueen ulkopuolisen Iso-Britannian kääntäminen veron kannalle olisi tärkeää, mutta meille Suomessa vielä tärkeämpää olisi myös Ruotsin liittyminen mukaan veroalueeseen. Veron laaja toteuttaminen olisi vahva signaali sekä kansalaisille että markkinoille siitä, että poliitikot kaikkialla Euroopassa ovat ottaneet kriisin opetukset tosissaan.

Suomessa hallitus ei ole vielä muodostanut kantaansa vain euroalueella käyttöönotettavaan veroon. Itse olen Suomessa yrittänyt herätellä keskustelua eettisestä markkinataloudesta ja kohtuuden yhteiskunnasta, jossa ahneudelle asetetaan rajat. Rahoitusmarkkinaveron toteuttaminen olisi merkittävä askel tähän suuntaan.]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=100 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=100 Mon, 20 Feb 2012 13:46:02 +0200
Olemme pyytäneet Viestintävirastolta kirjallisen ilmoituksen asiasta, jotta virheelliset tietopyynnöt eivät jatkossa johtaisi virheellisiin uutisiin. Liitteenä on Viestintäviraston tänään antama ilmoitus siitä, että television käyttäjärekisterissä on voimassaolevat televisioilmoitukset sekä Kokkolan että Helsingin asuntoihimme.]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=99 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=99 Tue, 29 Nov 2011 20:33:47 +0200

Eurobondit eivät ole erityisesti Suomen edun mukainen ratkaisu, mutta eivät ne ole sopiva ratkaisu koko Euroopankaan kannalta. Eurobondeilla ei akuuttia talouskriisiä ratkaista. Euroopassa on nyt rakennettava luottamusta siten, että terveiden maiden talouksia suojataan kriisin tartunnalta. Eurobondeihin sisältyy riski, että edellä mainitun sijaan jaetaan sama tartunta useamman maan kesken.

Parempi ratkaisu on pitkällä aikavälillä, että kaikki saadaan noudattamaan kestävän taloudenpidon mukaisia sääntöjä. Tämä vaatii komission osalta tiukempaa jäsenmaiden seurantaa, sekä myös automaattisia sanktioita sääntöjen jättämisestä noudattamatta.

Kestävään taloudenpitoon ei kuulu ahneuden ylivalta ja sääntelemättömät rahoitusmarkkinat. Siihen ei kuulu yhteisten velvollisuuksien välttely, esimerkiksi veroa kiertämällä. Pohjimmiltaan kyse on moraalista. Kun jaamme riskejä ja mahdollisuuksia yhteisessä Euroopassa, meidän on myös jaettava käsitys oikeasta ja väärästä. Kestävä taloudenpito on paitsi taloudellisesti, myös moraalisesti oikein.

EU:n sisällä on kiinnostuttu melko lailla instituutioiden kehittämisestä. Nyt on aika täydentää instituutiovetoista integraatiota moraalisella integraatiolla.

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20111124Urpila/name.jsp
]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=98 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=98 Tue, 29 Nov 2011 20:38:12 +0200
Taloustilanne sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa huolestuttaa aivan ymmärrettävästi ihmisiä. Tämä näkyy esimerkiksi Occupy Wallstreet liikkeenä Stiglitzin kotimaassa Yhdysvalloissa. Ongelmat ovat kuitenkin ylitettävissä. Tarvitaan entistä tiukempaa talouden sääntöjen noudattamista Euroopan sisällä. Meidän ei pidä kaihtaa uusia välineitä, jotka edistävät ihmisten valtaa markkinavoimien yli. Esimerkki tällaisesta välineestä on rahoitusmarkkinavero.

Myös Suomessa taloustilanne aiheuttaa huolta. Suomen talouspolitiikassa on nyt tarkan suhdannepoliittisen harkinnan paikka. On tärkeää, että velkasuhde käännetään laskuun hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Yhtä tärkeää kuin velkasuhteesta huolehtiminen on professori Stiglitzin viesti: yksipuolisilla leikkauspäätöksillä taantumatilannetta ainoastaan pahennettaisiin ja työllisyyttä heikennettäisiin. Suhdannepolitiikan perusopit ovat edelleen voimassa. Kaiken kaikkiaan nyt mahdollisten lisätoimenpiteiden ajoitus on erityisen tärkeää.
]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=97 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=97 Wed, 16 Nov 2011 20:56:56 +0200

Presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari on näyttänyt suuntaa siitä, että Suomi, ja suomalaiset voivat vaikuttaa kansainvälisessä ympäristössä, kun valitsemme profiloitumisalueemme sopivasti.

Profiloitumisalueesta rauha sopii meille erinomaisesti. Olemme valtio, jolla on hyvä, tasapuolinen maine maailmalla. Suomeen ja suomalaisiin luotetaan kansainvälisessä politiikassa. Meillä on kokemusta käytännönläheisestä ongelmanratkaisusta. Rauha arvona on suomalaisille tärkeä. Jokainen maailman ihminen varmasti lähtökohtaisesti arvostaa rauhaa, mutta rauhalla on Suomelle kuitenkin erityinen merkitys. Tämä johtuen esimerkiksi Ahtisaaren henkilökohtaisesta esimerkistä, sekä historiallisesta kokemuksestamme maailmanvaltojen, idän ja lännen välissä. Rauhanvälitys sopii Suomelle, ja se vahvistaa maamme uskottavuutta ja painoarvoa kansainvälisessä politiikassa. Tärkeää rauhanvälityksessä on myös arvopuoli: jos arvostamme rauhaa ja meillä on hyvät edellytykset sen edistämiseen, on oikein toimia sen puolesta. Lisäksi, rauhallinen maailma on turvallinen maailma, myös Suomelle. Olenkin ehdottanut aiemmin, että Suomi kehittäisi profiiliaan rauhanvälityksen suurvallaksi.

Ahtisaaren innostava esimerkki on yksi syy sille, että Suomi on edennyt monella saralla rauhanvälityksen suhteen. Onko Suomi kasvanut rauhanvälityksen suurvallaksi? Olemme menossa ainakin hyvään suuntaan. Aktiivinen konfliktien ennaltaehkäisy ja rauhanrakennus tulevat hallitusohjelmassa esille yksinä tärkeinä ulkopolitiikan osa-alueina. Suomi on tehnyt yhdessä Turkin kanssa tämän vuoden kesäkuussa aloitteen YK:n yleiskokoukselle rauhanvälityksen tehostamisesta. Tämä tarkoittaa välitystoiminnassa aktiivisten maiden ja järjestöjen yhteistyön ja toimintatapojen tehostamista. Aloite on saanut hyvän vastaanoton YK:ssa. Se hyväksyttiin yleiskokouksessa yksimielisesti. YK:n istuntokauden puheenjohtajamaana toiminut Qatar nosti rauhanvälityksen avajaisviikon pääteemaksi.

Ahtisaari on näyttänyt koko kansakunnalle suuntaa siitä, miten Suomi ja suomalaiset voivat toimia myönteisellä vaikutuksella maailmassa. Tämä antaa meille luottamusta yleisemminkin siihen, että voimme vaikuttaa. Kuten pitkäaikainen pääministeri ja presidentinvaaliehdokas Paavo Lipponen on todennut, Suomen tulee valita aktiivisen vaikuttamisen tie kansainvälisissä suhteissaan. Rauhan edistäminen on esimerkki suomalaisesta onnistumisesta kansainvälisessä vaikuttamisessa omien arvojemme ja etujemme mukaisesti.]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=96 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=96 Thu, 17 Nov 2011 18:10:41 +0200

Seinäjoen kirjastotalo on hieno ponnistus sivistystoimen puolesta Seinäjoen kaupungilta ja kaupunkilaisilta. Oli mukava kokemus osallistua talon harjakaisiin.

Kokkolan yleisötilaisuudessa tunnelma oli hyvä. Keskustelimme Paavo Lipposen kanssa teemalla ”tunti tulevaisuudelle”. Keskustelussa sivusimme muun muassa EU-politiikkaa, ja Suomen roolia kansainvälisellä kentällä. Vaikka kansainvälinen talous ja politiikka tuottavat meille myös ongelmia, emme koskaan tule pienenä, vientivetoisena kansantaloutena menestymään eristäytymällä. Suomi ei menesty panemalla päätä pensaaseen.

Presidentinvaalit ovat nyt aluillaan. Lipposessa keskeistä ehdokkaana on, että hän on aidosti kokenut, ja osaamisensa todistanut johtaja. Lipposen hallitusten johdolla Suomi nousi lamasta, taittoi sotien jälkeen pahimman työttömyyden, ja aloitti uuden luvun hyvinvointivaltion rakentamisessa. Lipponen on myös ulkopolitiikan kärkiosaaja. Juuri ulkopolitiikka on presidentin toimivallalle keskeistä. Uskon että jos Kiinan keisari miettisi kenen suomalaisen kanssa keskustella asiantuntevasti maiden suhteista, hänellä tulisi juuri Paavo Lipponen mieleen. Tällaisen ehdokkaan kanssa on ilo tavata ihmisiä!]]> http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=95 http://www.juttaurpilainen.fi/blogi.php?id=95 Wed, 16 Nov 2011 20:47:08 +0200

Euroryhmän kokouksessa päähuomio keskittyi Kreikan ja Italian tilanteeseen. Odotamme nyt Kreikalta kirjettä, jossa Kreikan uusi hallitus ja pääpuolueet sitoutuisivat 26.10. pidetyn huippukokouksen päätöksiin. Kreikkalaisten on haluttava auttaa myös itse itseään, jotta muut maat voisivat jatkaa tukitoimia.

On ymmärrettävää, että tiukkaan talouskuuriin sitoutuminen ei ole sisäpoliittisesti helppoa. Tavalliset kreikkalaiset joutuvat kantamaan raskaan taakan Kreikan 2000-luvun velkaantumisesta. Helppoja lääkkeitä kriisin ratkaisemiseksi ei kuitenkaan ole. Tämä olisi hyvä muistaa myös kotimaan keskustelussa.

Kreikkaan verrattuna suurempi ongelma ainakin kansantalouden koon mukaan on Italia. Kurinalainen, rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä hakeva politiikka Italiassa on kaiken a ja o. Henkilöistä riippumatta onkin nyt tärkeää, että Italiassa ollaan valmiita ryhtymään päättäväisesti toimiin talouden tervehdyttämiseksi.

On ilman muuta toivottavaa, että Italian poliittinen tilanne selkeytyisi pian. Maan velkakirjojen korkeat korot kuvastavat juuri poliittisen tilanteen epävarmuutta. Jos poliittinen tilanne saadaan tasapainoon, tulevat silloin myös korot alas. Siksi ei ole pidä syytä lähteä ylidramatisoimaan sitä, jos korko käy seitsemässä tai jopa kahdeksassa prosentissa väliaikaisesti. Jos korot jäisivät tuolle tasolle pitkällä aikavälillä, niin silloin tilanne olisi toki toinen.

Ecofin-kokouksen ehkä mielenkiintoisin kysymys koski komission valmistelemaa esitystä eurooppalaiseksi rahoitusmarkkinaveroksi. Rahoitusmarkkinavero tai euroslangilla FTT (Financial Transaction Tax) on ollut Euroopan demarien ykköstavoitteita jo vuosikymmenen ajan. Olen tyytyväisenä pannu merkille, että kriisin myötä vero saa nykyään kannatusta jo muutamissa konservatiivihallituksissakin. Rahoitusmarkkinavero olisi tehokas keino, jolla keinottelua ja markkinavoimien valtaa voidaan hillitä.

Hallitusohjelmassaan Suomi on jo sitoutunut edistämään veron käyttöönottoa EU:n laajuisena. Jos tämä ei jostain syystä onnistuisi, olemme ainakin SDP:ssä valmiita harkitsemaan, millä edellytyksillä veroa voitaisiin edistää alkuvaiheessa euroalueen omana verona. Työ veron vaikutusten selvittämiseksi ja käyttöönottamiseksi jatkuu aktiivisesti nyt sekä Suomessa että Euroopassa.]]>