Budjetista puuttuvat tulevaisuusinvestoinnit

22. elokuuta 2008

Globalisaatio on tarkoittanut Suomen kaltaiselle pienelle maalle suurta haastetta. Avotaloutemme on altistunut kansainväliselle kilpailulle. 1990-luvun laman jälkeinen menestysreseptimme on ollut toimiva: panostukset osaamiseen vahvistivat merkittävästi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Toisin kuin nykyinen hallitus näyttää luulevan, elämme edelleen tämän saman haasteen kanssa. Ensi vuoden budjettiin olisikin välttämätöntä sisällyttää SDP:n esittämiä tulevaisuusinvestointeja.

Hallitus ei panosta koulutukseen ja osaamiseen tarvittavalla tavalla. Koulujärjestelmämme kivijalassa eli perusopetuksessa luokkakoot ovat kasvaneet edelleen vastakkaisista puheista huolimatta. Opettajien mahdollisuudet tehdä tuloksellista työtä heikkenevät työn määrän kasvaessa ja työympäristön huomattavasti vaikeutuessa. Perustavanlaatuinen virhe hallitukselta oli opetustoimen valtionosuusprosentin laskeminen. Tämä lyhytnäköinen toiminta saattaa kostautua yllättävänkin nopeasti.

Kun mietitään väestön ikääntymistä, elinkeinorakenteen muutosta ja alakohtaista työvoimapulaa, on erittäin tärkeää vahvistaa ammatillista koulutusta. Kädentaitajista on jo nyt pulaa. Samaan aikaan ammatillinen koulutus on ensimmäistä kertaa suosituimmuudessa ohittanut lukion.

Elinkeinoelämäkin on ottanut voimakkaasti kantaa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärän merkittävän kasvattamisen puolesta. Sen sijaan hallituksen näkemys aloituspaikkamäärästä on ollut sekä viime että tänä vuonna selvästi alimitoitettu. Pahimmillaan hallituksen ratkaisut johtavat siihen, että yhä useampi nuori jää kokonaan ilman koulutuspaikkaa. Tarve ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen on suuri myös Pohjanmaan maakunnissa. Kaikkiaan aloituspaikkoja tarvittaisiin lisää ensi vuoden budjettiin noin 4000.

Yliopistojen kohdalla Aalto-korkeakouluun tehtävät mittavat panostukset ovat hallituksen mittatikun mukaan tarkoittaneet sitä, että maan muut yliopistot jäävät huomattavasti heikompaan asemaan. Niiden perusrahoitukseen tulisikin osoittaa selvästi enemmän resursseja tiede- ja teknologianeuvoston esityksen mukaisesti. Näin turvataan myös alueellinen vaikuttavuus siten, että elinkeinoelämä eri puolilla Suomea saa osaavaa työvoimaa. Samaa tavoitetta palvelee myös ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahojen lisääminen. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että yliopistokeskusten toimintaresurssit turvataan, jotta niiden toimintaa pystytään kehittämään pitkäjänteisesti.

Hallituksen harjoittaman lyhytnäköisen budjettipolitiikan sijaan Suomi tarvitsee nyt rohkeita tulevaisuusinvestointeja. Globaalissa kilpailussa omia vahvuuksia on entisestään vahvistettava. Budjettiin on rakennettava sivistykseen, osaamiseen ja koulutukseen perustuvat globalisaatioeväät, joiden avulla turvaamme kilpailukyvyn pitkällä aikavälillä tarkastellen.

Jutta Urpilainen
SDP:n puheenjohtaja

Uutiset