Ei luokkapuolue, eikä etujärjestö vaan arvopuolue

08. elokuuta 2014


Olin kuusi vuotta Sdp:n puheenjohtajana. Nyt on ohjelmani tarkastelun aika. Työväenliike on aina ollut yhteiskuntaa uudistava liike. Tämän edistyksellisyyden tulisi olla keskeinen osa SDP:n itseymmärrystä. SDP:n tulisi olla sosiaalista, ekologista ja taloudellista yhteisvastuuta kannattava kansanliike, joka voisi koota kansakuntaamme muutoksen puolesta.

SDP:ssä on kuitenkin perinnettä oman puolueen aatteelliseen määrittelyyn usein kapeasti ja poissulkevasti. Jos haluamme jatkaa aatteemme määrittelyä, se tulisi tehdä avarasti ja moniarvoisesti. Siksi korostan SDP:n luonnetta kokoavan aarvopuolueena.

SDP ei saa ymmärtää itseään luokkapuolueena tai etujärjestönä vaan kokoavana arvopuolueena, jossa ihmiset tekevät erilaisista taustoistaan riippumatta yhdessä työtä tasaarvon, oikeudenmukaisuuden, yhteisvastuun ja vapauden puolesta.

SDP:tä on jatkossakin kehitettävä nimenomaan arvopuolueena, jolloin ihmiset riippumatta siitä, minkälainen koulutus, ammatti tai varallisuusaste heillä on, pystyvät olemaan SDP:n toiminnassa mukana, jos he jakavat sosiaalidemokraattisen puolueen arvot.

Postmodernissa maailmassa suuren puolueen asemaa ei saavuteta kapealla ja poissulkevalla puhdasoppisuudella, vaan erilaisten, toisilleen sukua olevien virtausten yhdistämisellä. Tähän liittyi myös kevään puoluekokouksen alla käyty keskustelu siitä, kuinka sosiaalidemokratian aatteellisia juuria löytyy niin humanismista, kristinuskosta, liberalismista kuin sosialismista.

SDP on kokoava muutosvoima

SDP:n tulee rohkeasti viestiä oman aateperintönsä monikasvoisuudesta. Puheenjohtajakauteni alussa jäsentelin tasa-arvon edistämistä demokratian keinoin: lähtökohtien tasa-arvo (sosiaaliliberaali), turvaverkkojen tasa-arvo (demokraattinen sosialisti) ja sukupolvien välinen tasa-arvo (ekologinen demokraatti). Modernin sosiaalidemokratian tulee koota yhteen perinteisen vasemmiston lisäksi sosiaaliliberaalit ja ekologista vastuuta korostavat muutosvoimat. Uskon, että vain tällainen monikasvoinen kansanliike on riittävän vahva haastamaan oikeistolaisen kehityksen Suomessa.

Siksi sosiaaliliberaalin ajattelumme esillä pitäminen on tärkeää kokoavalle arvopuolueelle. Me korostamme demokratian ja julkisten palvelujen roolia lähtökohtien tasa-arvon turvaamisessa ja mahdollisuuksien tasa-arvoa yrittäjyyden ja talouskasvun edistämisessä. Yhtä tärkeää on, että moderni sosiaalidemokratia omaksuu ekologisten demokraattien tavoitteen sukupolvien välisestä tasa-arvosta ja vihreästä talouskasvusta. Tämä kaikki on mahdollista unohtamatta demokraattisen sosialismin perinteitä, joiden mukaan demokraattisella valtiolla on rooli tulonjaon tasaajana ja jopa tuotantovälineiden omistajana. Tämän viestin on kuitenkin oltava sopusoinnussa sosiaaliliberaalin viestimme kanssa.

SDP on kuitenkin jäsentänyt monikasvoisuuttaan aivan liian vähän. Tämän vuoksi esitin puheenjohtajakauteni alussa ajatuksen siitä, että SDP kokoaisi vasemmiston ja liberaalin keskustan muutosvoimat yhteiseen kansanliikkeeseen. Olen myös puhunut punavihreästä muutoksesta, jossa työn ja talouskasvun tavoitteet yhdistyvät tavoitteisiin ympäristövastuusta ja sukupolvien välisestä tasa-arvosta.

Maailman sekä yhteiskunnan kehityksestä kumpuavat ne keskeiset muutokset, jotka jokapäiväisen arkeemme vaikuttavina samalla määrittävät myös SDP:n tulevaisuutta. Vain niihin kytkeytyvällä ohjelmatyöllä ja konkreettisilla poliittisilla päätöksillä puolue vahvistaa jälleen asemaansa.

SDP on tänään aiempaakin tärkeämpi Suomen tulevaisuudelle. Työn puolueena, hyvinvointivaltion rakentajana ja Suomen kansainvälisimpänä puolueena SDP:llä on mahdollisuus nousta Suomen keskeisimmäksi muutosvoimaksi. Ilman työtä ei ole työntekijää, eikä työväenliikettä. Teknologian, globalisaation ja teollisuuden rakennemuutoksen takia suomalaisen työn tulevaisuus ei ole ehkä koskaan aiemmin ollut niin uhattuna kuin nyt.

Suomen teollisuuden ja talouden rakennemuutos ei ole pysähtymässä. Teknologian ja globalisaation kehitys tulee jatkumaan. Tämä haastaa myös suomalaiset työmarkkinat sekä keskipalkkaiset työpaikat.

Samaan aikaan, kun pohdimme miten sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, on meidän yhdessä pohdittava mille uusille tavoitteille muutos avaa mahdollisuuksia. Millaisin eväin haasteisiin vastataan?

Viisi teesiä parempaan tulevaisuuteen

Menemättä tässä syvälle kysymyksiin mitä ja miten, nostan esille viisi asiaa.

Koulutus ja sen laatu ovat avainasemassa. Suomessa on yliopistotasoinen opettajankoulutus ja olemme saaneet alalle paljon sitoutuneita ihmisiä. Mutta ei pidä tyytyä saavutettuun vaan pyrkiä eteenpäin. Tarvitsemme peruskoulu-uudistuksen, jossa katsotaan tulevaisuuteen niin opetusmetodien kuin sisällön osalta. Korkeakoulutuksessa tarvitsemme vahvempia yksiköitä, jotka kykenevät profiloitumaan ja tekemään laadukasta tutkimusta sekä tukemaan aluekehitystä.

Toiseksi Suomen talouden suurten muutosten aikoina sopimusyhteiskunta on ollut tärkeässä asemassa. Hyvin järjestäytynyt, edustava ja kokonaisetua tavoitteleva ammattiyhdistysliike on Suomen voimavara erityisesti nyt, kun työ ja samalla työväenliike ovat ennen kokemattomien haasteiden edessä. Toki ammattiyhdistysliikkeen on pystyttävä uudistumaan ja arvioimaan ennakkoluulottomasti rakenteellisten uudistusten tarvetta esimerkiksi Saksan tai Tanskan esimerkkien valossa.

Kolmantena elementtinä ovat valtion voimakkaat panostukset, joilla tuetaan innovaatiotoimintaa, yritystoiminnan liikkeellelähtöä ja kasvua sekä pk-yritysten vientiä. Valtio ei voi valita voittajia ja menestyjiä, mutta valtio voi tehdä analyysia Suomen vahvuuksista. Esimerkistä käy energia- ja ympäristöteknologiaan perustuva clean tech -liiketoiminta, jolla tuotetaan ratkaisuja luonnonvarojen kestävään käyttöön ja globaaleihin ympäristöhaasteisiin.

Neljäntenä asiakokonaisuutena on valtion rooli uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaajana ja digitalisaation edistäjänä julkishallinnon omassa toiminnassa. Yksi tärkeä esimerkki tästä on julkisen datan avaaminen. Tätä kautta luodaan mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ja parannetaan palveluiden yhteensopivuutta.

Viidenneksi on vahvistettava kykyämme sopeutua oloihin, joissa työpaikkoja samalla sekä häviää että syntyy jatkuvalla vauhdilla. Näissä työttömyyden tason riittävä alentaminen ei ole mahdollista, jos työttömyyden keskimääräinen kesto ei lyhene. Nyt meillä jäädään liian pitkään vanhan ja uuden työpaikan väliin. Tarvitaan vahvempaa työn ja koulutuksen liittoa, jossa työnteko ja koulutus limittyvät tiiviimmin keskenään. Tämä edellyttää sekä ammatillisen koulutuksen että aikuiskoulutusjärjestelmämme remonttia.

Muutos on turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen

Ihmisillä on suuri huoli toimeentulosta ja julkisista palveluista. SDP on ollut puolue, joka on tarjonnut ihmisille turvaa ja edellytyksiä ihmisarvoiseen elämään. Talouden epävarmuuden ja väestön ikääntymisen takia tuon turvan tarve on kasvanut. Tämän takia SDP on tänään aiempaakin tärkeämpi.

Harmaantuva väestö on elintason nousun sekä inhimillisesti onnistuneen yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltiopolitiikan merkki. Samalla se on kovaa talouspolitiikkaa. Kun 2011 yli 65-vuotiaita oli 0,9 miljoonaa on heitä runsaan 15 vuoden kuluttua 1,5 miljoonaa eli 65 % enemmän.

SDP saavutti sodanjälkeisen ajan parhaan vaalituloksensa 1995, kun se esitti realistisen suunnitelman hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Nyt hyvinvointivaltion rahoituspohja on uhattuna rakenteellisten, ei suhdannesyiden takia. Näitä rakenteellisia syitä on kaksi: väestön ikääntyminen ja talouden rakenneongelmat.

Hallituksen keväällä tekemä kehyspäätös taittaa valtion velkaantumisen vuoteen 2016 mennessä. Osana julkisen talouden suunnitelmaa on hallitus tehnyt päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Ohjelmalla on suuri merkitys kestävyysvajeen poistamisessa.

Uskon, että rakenneuudistukset ja julkisen talouden kestävyysvajetalkoot ovat kuitenkin tulleet pysyväksi osaksi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Niinpä SDP:n tehtävä on vahvistaa ihmisten tunnetta siitä, että muutos on turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen.

Viime syyskuussa työväenliikkeen yhteistapahtumassa totesin, että sosiaalidemokraattien on otettava johtajuus hyvinvointivaltion uudistamisessa. Hyvinvointivaltion tärkeimpien osien laatua on parannettava, sen parhaita puolia on ylläpidettävä, ja kyllä sen joitakin tehtäviä on karsittava ja jotkut asiat on tehtävä uudella tavalla.

Olen edelleen sitä mieltä, että SDP:n ei kannata jättää uudistustyötä niille, jotka ryhtyvät uudistuksiin vain ja ainoastaan taloudellisen tehokkuuden vaatimuksin.

Metsää on harvennettava, jotta se voisi hyvin

Ensimmäinen totuus, joka meidän on kohdattava, on se, että hyvinvointivaltio ei ole riippumatto. Jatkossakin tarvitsemme riittävät turvaverkot sairauden, työttömyyden, opiskelun, vanhemmuuden tai vanhuuden varalle. Mutta turvaverkot eivät saa johtaa työikäisten ihmisten syrjäytymiseen työelämästä liian pitkäksi aikaa - tai pahimmassa tapauksessa kokonaan. Yhteiskunnan turvan on oltava aktivoivaa muutosturvaa. Se ei vedä alas, vaan nostaa ylös.

Toinen totuus koskee hyvinvointivaltion tehtäviä:Metsää on harvennettava, jotta se voisi hyvin. Tämä metsänhoidosta tuttu totuus pätee myös hyvinvointivaltion uudistamiseen. Julkisten palveluiden perusrungon muodostavat koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto, joiden laatua on vaalittava.

Hyvinvointivaltion kehittyessä on näiden runkojen ympärille kasvanut kuitenkin tiheä metsä erilaisia tehtäviä, velvoitteita, sääntöjä ja byrokratiaa. Meidän on ryhdyttävä harventamaan metsää, jotta sen perusrungot voisivat jatkossa paremmin ja jotta voimme vastata uusiin hyvinvointihaasteisiin. Hyvinvointivaltion on löydettävä uusi oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino ja uusi tasapaino yhteiskunnan ja yksilön välillä. Kun ihmisten kaipuu yksilöllisiin ratkaisuihin on kasvanut, on vaikeaa kuvitella, että sama kenkä sopii enää kaikille. Hyvinvointivaltion on kyettävä joustamaan yksilön valintojen mukaan.

Ei pidä tuijottaa vain kotimaahan

Eriarvoisuuden kasvu ja oikeudenmukaisuuden puute ovat nyt polttavia kansainvälisiä ongelmia. Tärkeiden asioiden kirjo on laaja ulottuen euroalueen tulevaisuudesta veroparatiiseihin, köyhyyden poistamiseen, ilmastonmuutokseen ja rauhaan. Tämän takia kansainvälinen sosiaalidemokratia on tänään aiempaakin tärkeämpi.

Ranskalaisen ekonomistin Thomas Pikettyn mukaan pääomien tuotto on suurempaa kuin talouskasvu. Pääomatulot kasvavat nopeammin kuin palkkatulot, mikä johtaa pääomien kasautumiseen.
SDP:n tulee ajaa jatkossakin politiikkaa, jossa tuloerojen kasvua ja kohtuuton yritysjohdon palkitsemista hillitään, koska pohjoismaisen hyvinvointimallin toimivuus perustuu laadukkaisiin hyvinvointipalveluihin, avoimuuteen ja kauppaan sekä kohtuullisiin tuloeroihin.

Veroparatiisien kuriin laittaminen on oikeudenmukaista. OECD:n globaali foorumi kattaa nyt 121 maata ja itsenäistä aluetta. Foorumin jäsenet ovat sitoutuneet verotietojen vaihtoon ja läpinäkyvyyteen. Yritykset ja yhteisöt Suomessa kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota veroparatiisikytköksiin. Maiden välisen automaattisen tiedonvaihdon yleistyessä tietojen pimittäminen viranomaisilta on aiempaa vaikeampaa ja kiinnijäämisen riski on suurempi.

Alue, jossa globaalit sopimukset ovat edenneet huonosti, on ilmastomuutoksen torjunta. Kun päästöissä on kyse globaalista ongelmasta, tarvitaan globaali ratkaisu. SDP:n on kansainvälisenä puolueena autettava yhteisten, teollisuus- ja kehittyvät maat yhdistävien ratkaisujen löytymistä päästöjen hillitsemiseksi.

Olen edelleen sitä mieltä, että sosiaalidemokraattien on syytä liputtaa arvopohjaisen ulkopolitiikan puolesta. Oikeudenmukaisen tulevaisuuden ehkäpä tärkein ehto on rauha ja ihmisoikeuksien kunnioitus.

Alkuvuoden uutiset kertovat, ettei vakauden säilyminen Euroopassa ole itsestäänselvyys, jos yhteistyön voittaa etupiiriajattelu, voiman käyttö ja nationalismi. Sosiaalidemokraattinen liike on perustaltaan rauhanliikettä, joka työskentelee kaikilla foorumeilla yhteistyön ja neuvotteluratkaisujen puolesta.

Puolueen profiilia ei pidä kaventaa

Moderni sosiaalidemokratia on aate, joka kutoo yhteen taloudellisen kasvun, eriarvoisuuden vähentämisen ja ekologisen kestävyyden. Moderni sosiaalidemokratia on myös sitä, mitä Suomi tarvitsee selviytyäkseen talouden ja hyvinvointivaltion uudistumisen haasteesta.
Laajaa kansanliikettä kannattelee laaja arvopohja. Puoluekokouksen jälkeen on vaarana, että puolueen profiili ohenee ja se nähdään -vain demokraattisen sosialismin liikkeenä.

Tämä saattaa vieraannuttaa sekä puolueen aktiiveja että äänestäjiä pois puolueesta. Siksi asia kaipaa erityistä huomiota ja herkkyyttä puoluejohdolta sekä aktiivista ja avointa keskustelua kaikilta sosiaalidemokraateilta. Puolueen periaateohjelmatyö tarjoaa tähän luontevan mahdollisuuden.

Voidakseen saada kansalaisten luottamuksen SDP:n on todistettava kansalaisille, että se haluaa koota kaikki edistysmieliset yhteiseksi kansanliikkeeksi. Meidän on oltava uskottava vaihtoehto ainakin sosiaaliliberaaleille, ekologisille demokraateille ja perinteiselle vasemmistolle.

Onnistuessaan tässä SDP:llä on mahdollisuus nousta Suomen suurimmaksi puolueeksi. Nykyinen poliittinen tilanne näyttää avaavan uuden mahdollisuuden keskustavasemmistolle. Kun kokoomus ja keskusta kilpailevat keskenään ja suuntautuvat oikealle, poliittisella kartalla avautuu tilaa keskustavasemmistolaiselle puolueelle, joka määrittelee itsensä avarasti ja edistysmielisesti.

Uutiset