Kreikan tielle ei, Saksan tielle kyllä

16. toukokuuta 2010

Viime viikkoina on eduskunnassa käyty kiivasta keskustelua Kreikan lainapaketista. Euromaiden johtajien tekemän sopimuksen tarkoituksena oli auttaa talousvaikeuksissa olevaa Kreikkaa. Suomen osuus lainasta on noin 1500 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen esiintyi keskiviikkona eduskunnan Kreikka-keskustelussa poikkeuksellisen aggressiivisesti. Hänen asenteensa henki sitä, että politiikassa ei saa olla eri mieltä ja että politiikassa ei ole vaihtoehtoja.

SDP on pitänyt tärkeänä tiivistää eurooppalaista yhteistyötä finanssi- ja talouskriisien keskellä. Tuemme talous- ja rahaliittoa, joka tarjoaa jäsenmailleen vakaan valuutan ja ohjaa jäsenmaita julkisen talouden tasapainoon. Mutta Eurooppa-politiikassakin on vaihtoehtoja, jotka perustuvat erilaisiin arvoihin.

SDP on vaatinut selvästi tiukempaa säätelyä rahoitusmarkkinoille kuin mihin porvarihallitus on ollut valmis. Yhdessä eurooppalaisten sosialidemokraattien kanssa olemme kampanjoineet rahoitusmarkkinaveron puolesta, jotta spekulatiivista finanssikeinottelua saataisiin hillittyä. Hallitus ei ole ollut innostunut tavoitteesta.

Juuri finanssikeinottelu ajoi alijäämistään valehdelleen Kreikan kriisiin, johon EU-maat räätälöivät lainapaketin. Hallituksen tuotua esityksensä lainasta Kreikalle eduskuntaan kysyimme useita kysymyksiä hallitukselta. Millä ehdoilla laina myönnetään? Osallistuvatko pankit ja sijoittajat vastuun kantamiseen? Onko lainalla takuita siltä varalta, ettei Kreikka pysty maksamaan rahoja takaisin Suomelle? Sitoutuuko hallitus edistämään markkinatalouden remonttia lisäämällä sääntelyä ja valvontaa?

Kun saimme hallitukselta vastaukset kysymyksiimme, huomasimme, että hallituksen linjassa oli puutteita. Pankit ja sijoittajat eivät osallistu vastuunkantoon, vaan lainapaketti rahoitetaan veronmaksajien kukkarosta. Lainalle ei ollut takuita, vaikka asiantuntijoidenkin mukaan on suuri todennäköisyys, että Kreikka ajautuu tulevaisuudessa velkajärjestelyihin. Päätös ei myöskään sisältänyt kannanottoa rahoitusjärjestelmän muuttamiseksi.

SDP toivoi hallituksen linjaan muutosta - siten, että hallitus neuvottelisi Suomessa pankkien kanssa niiden osallistumisesta vastuunkantoon ja että hallitus sitoutuisi rahoitusjärjestelmän uudistuksien ajamiseen. SDP tarjosi hallitukselle neuvotteluja reunaehdoista, joilla oppositio olisi voinut tukea Kreikan lainapakettia. Tällainen neuvottelu järjestyi kyllä Saksassa, mutta Suomen hallitukselle sellainen ei sopinut.

Neuvottelut syntyivät Saksassa myös hallituksen ja pankkien välillä. Ne johtivat sopimukseen pankkien roolista. Tätä linjaeroa Katainen alleviivasi eduskunnassa, kun hän esitteli Saksassa ja Ranskassa syntyneitä sopimuksia hallituksen ja pankkien välillä. Hallitus tuntui olevan ylpeä siitä, että pankkeja ei Suomessa sotkettu keskusteluihin kriisin taakanjaosta. Asia hoidettiin veronmaksajien rahoilla - ilman vakuuksia tai etuoikeusasemaa velkojien joukossa.

Kreikan tie ei saa olla Suomen tie. Julkisen talouden tasapainottaminen on seuraavan vaalikauden keskeinen haaste. Tässä tapauksessa Saksan tie olisi kuitenkin saanut olla Suomen tie. Isänmaan asioita olisi nimittäin hyvä hoitaa sopien, ei sotien. Tätä sopimisen ja yhteistyön tietä tarjosimme hallitukselle myös Kreikka-lainan osalta. Hallituksella oli vaihtoehto, johon se ei kuitenkaan tarttunut.

Jutta Urpilainen
Kirjoittaja on SDP:n puheenjohtaja ja kokkolalainen kansanedustaja.

Uutiset