Meidän on elvytettävä nyt

22. joulukuuta 2008

Syksyn kuluessa arviot talouskehityksestä ovat heikentyneet viikko viikolta. Suomen Pankin tuoreimmassa ennusteessa arvioitiin kansantalouden supistuvan puoli prosenttia ensi vuonna. Tämäkin arvio saattaa olla liian optimistinen. Selviä vaaran merkkejä on taloudessa näkynyt jo viime keväästä saakka, kun tietoja Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden talouskasvun hidastumisesta alkoi kertyä. Silti jokainen uusi entistä synkempi ennuste tuntuu silti tulevan joillekin yllätyksenä.

Maan hallitus ei ole esitellyt riittäviä toimia yhä pahenevan talouskurimuksen tyynnyttämiseksi. Tarvitsisimme nyt laajaa työllisyyden ja talouden pelastusohjelmaa uhkaavan taantuman vaikutusten minimoimiseksi. Tarvitsemme niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa aktiivisia ja älykkäitä investointeja ihmisiin, palveluihin ja rakentamiseen.

Valtiovarainministeri Katainen on lupaillut, että hallitus esittelisi tammikuussa uusia elvytystoimenpiteitä. Tarjolla olisi kuitenkin ollut eduskunnassa käsiteltävänä olevan budjettiesityksen muuttaminen. Tällaista mahdollisuutta on käytetty ennenkin, esimerkiksi tulopoliittisten ratkaisujen toimeenpanemiseksi. Nyt joudumme seuraamaan talouden vapaata pudotusta pitkälle helmikuuhun, ennen kuin eduskunta voi ottaa lisäbudjetin hyväksyäkseen.

SDP on ollut johdonmukainen omassa talouspoliittisessa linjassaan kommentoidessaan budjettiriihen tuloksia ja tehdessään hallitukselle yhteistyötarjouksen lokakuussa. Puolue esitti oman yksityiskohtaisen arvionsa tarvittavista toimista ja niiden kiireellisyydestä joulukuussa. Samoihin aikoihin ja samansuuntaisilla esityksillä olivat liikkeellä myös työmarkkinajärjestöt. Sekä työmarkkinajärjestöjen että sosialidemokraattien esittämät toimenpiteet ovat moninkertaiset hallituksen esityksiin nähden.

Talouden elvyttämiseksi sosiaalidemokraatit ovat valmiita kasvattamaan valtion velkaa 2,5 miljardilla eurolla. Nykyisessä kriisitilanteessa elvytys valtion velkaantumisen hinnalla ei enää ole minkään teorian tai oppisuunnan tunnustukseen tarttumista, vaan välttämättömyys, josta kaikki muut maat ovat yksimielisiä. Varovaisuutta voidaan noudattaa ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä turvata suuntaamalla lisäpanostukset investointeihin. Menonlisäykset eivät jää pysyvästi rasittamaan valtion budjettia. Päinvastoin: investointisuman purkaminen helpottaa tulevia menopaineita.

Uusi innovaatio sosialidemokraattien elvytyspaketissa on kuntien investointien tukeminen valtion budjetin erilliseltä momentilta. Yli puolet kaikista julkisista investoinneista on kuntien tekemiä. Kuntien rahoitustilanteen helpottamiseksi valtion tulisi suhdannetukena myöntää kymmenen prosentin investointiavustusta kuntien rakennushankkeisiin. Tätä investointiavustusta kunnat voisivat käyttää esimerkiksi koulujen, vanhainkotien tai päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Helpottamalla kuntien investointeja valtio tukisi tehokkaasti erityisesti vaikeuksissa kamppailevaa rakennusteollisuutta ja vahvistaisi työllisyyttä.

Julkinen asuntotuotanto voitaisiin sekä alan kapasiteetin että kysynnän puolesta nopeasti kaksinkertaistaa, jos vain valtio osoittaisi tähän riittävän rahoituksen. Liikennepoliittisen selonteon hankkeita olisi käynnistettävä suunniteltua aiemmin. Hallituksen lääkkeillä uhkaavaa työttömyyttä hoidetaan vain passiivitoimin, vaikka nyt olisi suunnattava voimavarat aktiiviseen työttömyyden ehkäisyyn sekä muutosturvan laajentamiseen ja vahvistamiseen.

Kaikki sosialidemokraattien elvytystoimet tukevat joko suoraan tai välillisesti vaikeuksissa painivaa kuntataloutta. Kokonaisuutena esittämämme elvytyspaketti maksaa noin miljardi euroa. Tämän lisäksi pidämme kiinni syyskuussa esittelemämme vaihtoehtobudjetin sisältämistä veronkevennyksistä pieni- ja keskituloisille palkansaajille.

Tekemämme arvion mukaan esittämämme toimenpiteet synnyttäisivät varovaisestikin arvioituna noin 30 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen passiivivaihtoehto kovertaa julkisen talouden tulopuoleen ammottavan aukon, jonka paikkaaminen kestää kauan. Suomella on kokemusta talouskriisistä 1990-luvun alusta. Tehdyistä virheistä kannattaisi ottaa oppia.

Jutta Urpilainen
SDP:n puheenjohtaja

Uutiset