Nato-jäsenyys ei ajankohtainen ensi vaalikaudella

16. helmikuuta 2010

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen ensi vaalikaudella. Urpilainen arvioi SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa tiistaina, että puolueilta tullaan kysymään, näkevätkö ne seuraavalla vaalikaudella tarpeelliseksi muuttaa suhdettamme Natoon.

Pidän tärkeänä, että SDP aloittaa tämän kansalaiskeskustelun hyvissä ajoin ennen vaaleja. Lähtökohtamme on, että turvallisuusympäristössä tai omassa puolustusajattelussamme ei ole näköpiirissä sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aiheen muuttaa Suomen nykyistä kantaa Nato-jäsenyyteen ensi vaalikaudella. Monipuolinen turvallisuusyhteistyö Naton kanssa jatkuu, jos se on meistä kiinni, mutta tämä yhteistyö ei edellytä sotilasliiton jäsenyyttä.

Tulevalla vaalikaudella Suomen on laadittava atlantismistrategia, jonka tavoitteena on kehittää nimenomaan EU:n ja Yhdysvaltain poliittisia ja taloudellisia suhteita sekä tiivistää Suomen kahdenvälisiä suhteita.

Urpilainen muistutti, että transatlanttinen yhteistyö ja rauhankumppanuus Naton kanssa on Suomen turvallisuuspolitiikan viides peruslinjaus.
- Ensimmäinen peruslinjaus on uskottava puolustus ja yleinen asevelvollisuus, jolla on laaja kansalaisten tuki. Kansalaisten sitoutumisella turvallisuuden tuottamiseen ja isänmaan puolustukseen on tärkeä periaatteellinen merkitys.

Toinen peruslinja on pohjoismainen yhteistyö. Pohjoismaiden tulee ottaa johtava rooli luottamusta rakentavan yhteistyön kehittämisessä Pohjois-Euroopassa. Tähän liittyy myös Itämeren alueen yhteistyö.

Kolmas peruslinja on EU-jäsenyys ja osallistuminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoiluun ja toteutukseen. Neljäs peruslinja on YK-jäsenyys ja Suomen aktiivinen osallistuminen YK:n tavoitteiden tukemiseen. Politiikkaamme YK:n vahvistamiseksi sopii hyvin Suomen pyrkimys YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.

SDP:n turvallisuuspoliittisen linjan jäsentämisen lisäksi Urpilainen nosti keskusteluun kolme ajankohtaista teemaa.

Arktinen yhteistyö on selvästi nouseva trendi. Maapallon pohjoisilla alueilla on käynnissä nopea ympäristöllinen, taloudellinen ja geopoliittinen muutos. Erityisen suuri taloudellinen potentiaali liittyy alueen energiavaroihin.

Urpilainen arvioi, että EU:n turvallisuuspoliittinen rooli hakee muotoaan Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan.

EU:n turvallisuusstrategian lähtökohta on uhkien ennaltaehkäisy, mutta myös suorituskyky uhkiin reagoinnissa on edelleen kehitystyön kohteena. Tavoite yhteisestä puolustuksesta on edelleen voimassa.

USA-Venäjä-suhteiden tulevaisuudesta käydään hyvin mielenkiintoista keskustelua. Obaman hallinnon reset on johtanut tiivistyneeseen yhteistyöhön mm. asevarustelussa mutta näyttää siltä, että se olisi johtamassa aitoon dialogiin myös kollektiivisen turvallisuuden järjestelyistä.

Turvallisuus ei ole tänään todellakaan aitojen pystyttämistä vaan siltojen rakentamista; monipuolista kanssakäymistä ja yhteistyötä. Yhteistyövarainen turvallisuus vahvistaa Suomen asemaa ja vastaa myös muiden Euroopan valtioiden etuja.

Uutiset