OIKEUS LAISKOTTELUUN

17. kesäkuuta 2003

Yhä useammalla perheellä ei ole mahdollisuutta yhteiseen kesälomaan johtuen määräaikaisista työsuhteista, jollainen on 20 prosentilla työväestöstämme. Tilanne koskettaa erityisesti kuntien kouluissa ja sairaaloissa työskenteleviä. Esimerkiksi monien lastentarhanopettajien työsuhde katkeaa keväällä ja jatkuu taas syksyllä jatkuen näin useita vuosia saman työnantajan palveluksessa. Kesän ajan nämä lastentarhanopettajat ovat työttöminä, mikä edellyttää heidän olevan työmarkkinoiden käytettävissä. Ongelmalla on monenlaisia seurauksia.

Työ- ja vapaa-ajan tasapaino on edellytys työssäjaksamiselle ja työssä koetulle hyvinvoinnille. Mihin olemme menossa jos rutiineja katkovat lomat jäävät vuosi vuodelta pitämättä? On turha kuvitella, että määräaikaiset työsuhteet toisivat kunnille säästöjä pitkällä aikavälillä, koska tilanne heijastuu ennen pitkään aikuisten työuupumisena ja lasten pahoinvointina. Vielä vaarallisempi ajatus on se, että yhteiskunnassamme on unohdettu ihmisen subjektiivinen oikeus lepoon ja perheen yhdessäoloon. Mitä vielä arvokkaampaa voidaan talouden tulosluvuille uhrata kuin ihmisten oma vapaa-aika?

Määräaikaisista työsuhteista riippuvaiset työntekijät eivät uskalla itse lähteä vaatimaan oikeuksiaan vaan muutos on työnantajien käsissä. Kunnissa tarvittaisiinkin lyhyen aikavälin taloudellisten intressien tähtäämisen sijaan visiota kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sitouttava työnantaja luo turvallisuutta, ehkäisee poismuuttoa ja lisää työssä jaksamista.

Yksi ongelman seuraus kohdistuu lapsiin, joilla ei ole enää yhteistä vapaata loma-aikaa vanhempiensa kanssa. Lapsuuden kokemukset, jotka kannattelevat meitä läpi koko aikuisen elämän, ovat uhattuna. Yhä useammin vastaan tulee signaaleja yhteiskunnastamme, jossa lapset alistetaan vanhempiensa kautta ajatusmaailmaan, jossa menestyminen ja pärjääminen ovat ensisijaista. Perheen elämän tahdin määrää vanhempien työnantajat ja vastaan on turha nurista. Ajatus perheiden yhteisestä ajasta, kalastusretkistä, Lapin vaelluslomista ja automatkoista sukujuhliin, on taloudellista menestystä priorisoivassa yhteiskunnassa syrjäytetty. 2000-luvun tove janssonit muistelevat aivan jotain muuta kuin kesäloman vapautta Suomen saaristossa.

Uutiset