ON AIKA TARKASTAA PROMILLERAJOJA

15. heinäkuuta 2007


Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolee tänä vuonna sata ja loukkaantuu yli tuhat ihmistä. Tämä surullinen todellisuus on näyttänyt kasvonsa myös tänä kesänä.

Työtä rattijuopumusten kitkemiseksi on jatkettava. Erityisesti toistuvat ja törkeät rattijuopumukset on saatava kuriin uusin keinoin. Rangaistusten kiristämisen lisäksi ajokielto, alkolukolla valvottu ajo-oikeus ja ajoneuvon menettäminen valtiolle ovat tarpeellisia keinoja.

Tämän lisäksi on saatava aikaan perusteellinen asennemuutos. Siksi haluan herättää keskustelua siitä, kuinka voisimme puuttua nuorten rattijuopumukseen. Nuorten rattijuopumuksen vähentämistä on tutkittu jo vuosikausia, mutta nyt on aika ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin.

Yksi keino on vahvistaa alkoholi- ja liikenneasioiden käsittelyä koulussa. Nämä asiat tulisi nykyistä paremmin huomioida terveystieto-oppiaineen opetussuunnitelmassa. Hyvin suunnitellulla opetuksella on hyvä mahdollisuus vaikuttaa tulevien kuljettajien alkoholiasenteisiin. Päihtyneenä ajamisen riskit ja liikenneraittius on tärkeä tuoda selvästi esille.

Asennekasvatusta väheksymättä on todettava, että teon rangaistavuus on edelleen keskeisin ehkäisykeino. Itse ehdotin promillerajan tiukentamista muutama vuosi sitten. Kenttäkokeissa on nimittäin todettu, että onnettomuusriski kasvaa jo alhaisilla pitoisuuksilla erityisesti nuorilla.

Annammekin tällä hetkellä väärän viestin, kun puhumme siitä, että 0,5 promillea on laillinen raja. Tämä on johtanut laskelmointiin sallitulla ja rangaistavalla "juopumuksella", vaikka lain perusteluissa on selvästi pyrkimys täysraittiuteen liikenteessä. Nykyinen raja on johtunut pitkälti teknisistä mittaustarkkuuksista. Nykyisin 0,2 promillen alkoholipitoisuuden luotettava arviointi on teknisesti täysin mahdollista.

Siirtymistä 0,2 promillerajaan puoltaa myös pohjoismainen käytäntö: Norjalla ja Ruotsilla on tästä muutoksesta positiivisia kokemuksia. EU on suositellut nuorille alhaisempaa promillerajaa, josta on saatu hyviä kokemuksia kansainvälisesti.

Alkoholi vaikuttaa nimittäin erityisesti niihin ajotaitoihin, jotka eivät ole kokemuksen myötä vielä automatisoituneita. Ei siis ihme, että nuorten vakavimmista liikennevahingoista yli 70 prosenttiin liittyy kuljettajan alkoholin käyttö. Sitä paitsi 18-24-vuotiaiden rattijuopumus johtaa useammin myös kuolonkolareihin.

Mielestäni valmistelu promillerajojen tarkistamiseksi tulisi käynnistää pikaisesti. Jätän maanantaina valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimiin se aikoo ryhtyä rattijuopumuksen kitkemiseksi. Tuon siinä esiin myös sen, että EU on suositellut nuorille alhaisempaa promillerajaa. Tätä on perusteltu niin suuremman onnettomuusriskin kuin asennekasvatuksen kannalta.

Kysymys on niin nuorten kuljettajien ja muiden tiellä liikkujien suojelusta kuin tulevien kuljettajasukupolvien asenteisiin vaikuttamisesta.

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on kokkolalainen kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Uutiset