OPISKELIJOILLE KOROTUS JA KOULUT KUNTOON

12. tammikuuta 2006

Menneen syksyn aikana on Keski-Pohjanmaallakin keskusteltu runsaasti koulutuspalveluista. Puheenaiheina ovat olleet niin kyläkoulut, ammattikorkeakoulun valtiollistaminen kuin opiskelijoiden taloudellinen asema. Olen henkilökohtaisesti hyvin tyytyväinen siihen, että eduskunta päätti joulun alla kohentaa opiskelijoiden asemaa. Tekemäni talousarvioaloite alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta meni läpi eduskunnassa. Sen seurauksena noin 33 000 nuoren toimeentulo tulee paranemaan, kun opintotukeen vaikuttavia vanhempien tulorajoja nostetaan 15%:lla marraskuun alusta lähtien.
Pidän myös hyvänä, että keskustelua koulutuksesta käydään aktiivisesti. Itse asiassa keskustelun käyminen on hyvin luonnollista, koska koulutus on yksi kunnan peruspalveluista, joita jokainen kuntalainen käyttää. Kansalaisten keskuudessa kouluverkon ohella ehkä eniten on puhututtanut koulukiinteistöjen kunto.
Arvion mukaan noin 7 % Suomen kouluista kärsii home- ja kosteusvaurioista. Näiden koulujen korjaaminen on ensi sijaisen tärkeää, kun tiedämme millaiset terveysriskit home- ja kosteusvaurioisissa kiinteistöissä voi piillä. Eduskunta onkin usean vuoden ajan lisännyt homekouluille suunnattua kunnostusrahaa. Näin teimme myös vuoden 2006 talousarvion osalta, kun lisäsimme 1,1 miljoonaa euroa koulujen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen suunnattua määrärahaa.
Homekoulujen ohella huomioita tulisi kiinnittää yleisemminkin koulukiinteistöjen kuntoon. Esimerkiksi Kokkolassa on 23 peruskoulua, joista 17 koulua ei ole peruskorjattu lähes 30 vuoteen. Itse asiassa suurin osa kouluista on rakennettu tai peruskorjattu 1960- ja 1970- luvuilla, minkä jälkeen niihin ei ole tehty peruskorjausta. Jokainen meistä, joka on vieraillut näissä koulukiinteistöissä, ymmärtää, etteivät kiinteistöt täytä enää tämän päivän vaatimuksia. Sekä kouluhenkilöstö että oppilaat työskentelevät päivittäin olosuhteissa, joissa hyvinvointi kärsii.
Minusta sekä kuntapäättäjien että valtakunnan päättäjien tulee ymmärtää turvallisen työ- ja oppimisympäristön merkitys. Hyvinvointiyhteiskunnassa on oltava oikeus inhimilliseen kasvuympäristöön. Niinpä myös Kokkolassa tulisi tehdä pikaisesti päätöksiä koulukiinteistöjen kunnostamisesta, vaikka se vaatii lisää taloudellisia resursseja. Ratkaisuja tehtäessä tulisi etsiä myös uusia innovatiivisia malleja peruskorjausten rahoittamiseksi. Sitovat päätökset kiireellisistä kouluremonteista on tehtävä vielä tämän vuoden aikana, sillä esimerkiksi Isonkylän, Hollihaan ja Torkinmäen koulut eivät voi enää odottaa.
Tänä vuonna on myös yleisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlavuosi. Onkin tärkeää, että käytämme äänioikeuttamme huomisissa presidentinvaaleissa. Useat vaalikeskustelut sekä erilaiset tilaisuudet ovat valmistaneet meitä tekemään tärkeän päätöksen siitä, kenestä tulee Suomen tasavallan presidentti. Istuva presidentti Tarja Halonen on nauttinut lähes koko kuuden vuoden toimikautensa ajan laajaa kansalaisten tukea. Hän on osoittanut pystyvänsä yhdistämään suomalaisen kansan olemalla koko kansan presidentti. Tarja Halosen kaudella Suomella on ollut erittäin hyvät suhteet Bushista Putiniin eli ulkopoliittiseen suurvaltaan Yhdysvaltoihin sekä meille tärkeään naapuriimme Venäjään. Mielestäni ei ole mitään syytä vaihtaa hyvin tehtäväänsä hoitanutta presidenttiä. Tarja Halonen ansaitsee jatkokauden. Toivonkin, että kaikki käyttävät äänioikeuttaan huomisissa vaaleissa. Nyt on ratkaisun aika.
Jutta Urpilainen
kansanedustaja (sd.)
Kokkola

Uutiset