Perusterveydenhuolto kuntoon

20. marraskuuta 2011

Tapasin lauantaina Kaustisen kunnan edustajia. Yksi keskustelunaihe oli perusterveydenhuolto.

Kyselin terveyskeskuksen lääkäritilanteesta, potilaiden hoitoonpääsystä, kouluterveydenhuollosta ja perheiden neuvolapalveluista, koska laadukkaiden julkisten palvelujen turvaaminen on minulle sydämenasia. Niissä on kyse yhteiskuntamme tasa-arvon perustasta.

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna hyvä. Näin todettiin myös OECD:n tutkimuksessa pari vuotta sitten. Suomen heikko lenkki on kuitenkin perusterveydenhuolto.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Lääkäriliitto totesivat viime syksynä, että lääkäreitä puuttuu julkisista perusterveydenhuollon palveluista noin kuusi prosenttia. Ongelman ydin onkin henkilöstön saatavuudessa. Henkilökuntaa on vaikeaa saada julkiselle puolelle. Tämä näkyy ongelmina hoitoon pääsyssä, tasapuolisessa hoidon saatavuudessa - koko maassa ja kaikille ihmisille.

Tilanne on tuttu myös Keski-Pohjanmaalla. Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueella välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen toteutuu vain puolessa terveyskeskuksista tämä oli maaliskuisen selvityksen tulos. Usein ongelmat ovat paikallisia. Yhdessä terveyskeskuksessa käytännöt toimivat, toisessa ei.

Tämän vuoksi hallitus toteuttaa Toimiva terveyskeskus -ohjelmaa, jonka tehtävänä on kehittää palveluita juuri terveyskeskuksissa. Hyvien käytänteiden levittäminen on tärkeää, jotta huonommin toimivien terveyskeskusten ongelmat voidaan ratkaista. Toimiva terveyskeskus on myös houkuttelevampi työnantaja, johon henkilökunnan saaminenkin on helpompaa.

On hyvä havaita, että hoitoon pääsyn ongelmat koskevat toisia enemmän kuin toisia. Yksi näkökulma on terveydenhuollon pirstaleisuus. Kun työterveys, yksityinen ja julkinen terveydenhuolto eivät ole tasavertaisesti kaikkien käytettävissä, hoitoon pääsyn ongelmat kohdistuvat eniten työelämän ulkopuolella oleviin ihmisiin.

Tämän vuoksi hallitus on ryhtynyt vähentämään terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuuden ongelmia. Erityisesti pyritään selkiyttämään kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuuta. Rahoituksen uudistustarpeita on tärkeää selvittää ennakkoluulottomasti, jotta terveyspalvelujen saatavuus ja tasa-arvo voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla.

Terveydenhuollon pirstaloituminen ja kaupallisten toimijoiden lisääntyminen lisää valvonnan merkitystä. Tämä oli myös valelääkäritapausten opetus. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardssonin johdolla valvonnan parantamistyö käynnistettiin heti, kun ongelmat tulivat esille.

On hyvä, että Jacob Södermanin selvitysryhmä, johon kuuluvat myös eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio sekä arkkiatri Risto Pelkonen, kartoittaa valvonnan uudistustarpeet. On tärkeää, että ministeri ohjasi Valviraan lisärahaa, jotta voidaan nopeasti varmistua tutkintojen oikeellisuudesta. Jatkossa jokaisen pitää pystyä luottamaan lääkäriin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen tulee olla hyvinvointivaltion silmäterä myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Siksi hallitus korottaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia tällä hallituskaudella kaikkiaan 145 miljoonalla eurolla.

Uutiset