SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen: Kansanvalta edellyttää toimia äänestysaktiivisuuden nostamiseksi

17. heinäkuuta 2008

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen esittää toimia suomalaisten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Urpilainen puhui torstaina "kansanvallan päivän" juhlassa Kankaanpäässä.

- Nyt tarvitaan käänne kansanvallassa. Haastan meidät suomalaiset nostamaan kunnallisvaalien alle 60 prosentin tippuneen äänestysaktiivisuuden jälleen yli 70 prosentin. Vuoden kuluttua vietämme tasavaltaisen hallitusmuotomme 90. vuosipäivää. Toivon, että tuolloin voimme juhlia äänestysaktiivisuuden selkeää nousua juuri pidetyissä EU-vaaleissa. Ehdotan suomalaisten yhteiseksi tavoitteeksi äänestysprosentin nostamista yli 50 prosentin.

"Nuoret uurnille"

Urpilainen on huolissaan erityisesti nuorten äänestysaktiivisuudesta kunnallisvaaleissa, joissa Suomen äänestysprosentti on Pohjoismaiden alhaisin.

- Uusimpien tutkimuksien mukaan yhä useampi aikoo äänestää lokakuussa. Pidän tätä hyvänä uutisena. Huolestuttavana pidän nuorten alhaista äänestysaktiivisuutta. Nuoret ovat kiinnostuneita oman kuntansa asioista, mutta valitettavasti äänestäminen jää monelta väliin. Äänestäminen nuorena edistää myös sitä, että jatkossakin käyttää ääntänsä. Kuntien säästötoimet eivät saa estää ihmisiä äänestämästä. Ei ole oikein, että palveluiden lisäksi äänestäminen viedään yhä kauemmaksi. Äänestäminen on oltava mahdollista siellä, missä ihmiset ovat, kuten kauppakeskuksissa ja lähikaupoissa. Äänestysbussit ja -kuljetukset sekä sähköinen äänestäminen lisäisivät äänestämisen helppoutta.

Urpilainen liputti myös kunnallisen päätöksenteon avoimuutta ja luottamushenkilöiden aseman lujittamista esimerkiksi pormestarimallin avulla.

- Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia tulisi lisätä. Ihmisillä tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa arkipäivän asioihin, kuten päiväkotien ja ikäihmisten palveluiden toimintaan. Vanhusten osallisuutta tulisi lisätä saamalla vanhusneuvostot osaksi jokaisen kunnan päätöksentekoa. Nuorten ja lasten osallisuutta on luontevaa edistää esimerkiksi koulujen kautta.

- Suurin osa kuntalaisista haluaisi valita kunnanjohtajan suoralla kansanvaalilla. Tämä voisi olla yksi keino lisätä äänestysaktiivisuutta ja mielenkiintoa kuntapolitiikkaa kohtaan. Historiallisessa puoluekokouksessa kesäkuussa otimme kantaa, miten demokratiaa vahvistettaisiin. Yhtenä vaihtoehtona esitämme pormestarimallia. Pormestarikokeilu voisi myös osaltaan lisätä kansalaisten kiinnostusta. Pormestarimallin kautta on mahdollisuus lujittaa luottamushenkilöiden asemaa.

"EU-vaaleissa aatteet esiin"

Urpilainen pohdiskeli puheessaan keinoja, joilla suomalaiset saadaan kiinnostumaan Euroopan parlamentin vaaleista. Yhtenä eurooppalaisena keinona hän väläyttää myös "eurooppalaista pääministerivaalia".

- Itse olen ehdottanut EU-vaaleissa siirtymistä alueellisiin vaalipiireihin tai ns. pitkiin listoihin. Ensimmäinen malli lähentäisi ehdokkaita äänestäjiin, ja toinen pakottaisi tekemään valinnan nimenomaan aatteellisten suuntien välillä.

- Kansalaisen voisi olla helpompi motivoitua äänestämään, jos hänen äänensä vaikuttaa konkreettisesti EU:n poliittiseen suuntaan. Eurooppalaisten puolueiden tulisikin laatia oma ohjelma vaalikauden tavoitteista ja nimetä oma ehdokkaansa Euroopan komission uudeksi puheenjohtajaksi. Näiden "Euroopan kasvojen" tulisi sitten vaalien alla käydä keskustelua Euroopan suunnasta siten, että kansalaiset ymmärtävät eri vaihtoehdot. Eniten luottamusta saaneen puolueen edustaja nousisi myös komission johtoon.

"SDP puolueiden uudistumisen eturintamaan"

Urpilainen muistutti, että myös kansanvaltaisten liikkeiden on uudistuttava.

- Tänä vuonna SDP on noussut puolueiden uudistumisen eturintamaan. On syntynyt "uusi SDP". Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että luopuisimme vanhoista arvoistamme. Haluamme, että uusi SDP on "kokoava arvopuolue", joka kutsuu rohkeasti uusia ja erilaisia ihmisiä tukemaan arvojamme. Haluamme, että uusi SDP on myös "johtava tulevaisuuspuolue", joka esittää myös pitkän aikavälin tavoitteita - jopa unelmia, kuten 8 tunnin työpäivä ja maksuton peruskoulu aikanaan.

***

Kansanvallan päivää vietetään vuonna 1919 vahvistetun tasavaltaisen hallitusmuodon vuosipäivänä 17. heinäkuuta. Päivän tarkoituksena oli juhlia suomalaisen kansanvallan perustaa, ja tavoitteena oli luoda kesään uusi iloinen ja vapaamuotoinen ihmisten yhteenkuuluvuuden ja omatoimisuuden juhla. Kansanvallan päivän on ideoinut Kalevi Sorsan johtama Suomi 75 -juhlatoimikunta, joten vuosipäivää on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 1992.

Uutiset