Suomen työväenpuolue vuonna 2009

07. elokuuta 2009

Kaikki alkoi Turusta. Työtä tekevä kansa perusti Suomen työväenpuolueen 110 vuotta sitten. Työväenyhdistysten kokouksen perustama puolue muutti neljä vuotta myöhemmin nimensä Sosialidemokraattiseksi puolueeksi (SDP).

Tämä kansanliike on parantanut monin tavoin palkkatyöllään elävien ihmisten asemaa. Yksi strategia oli ammatillinen järjestäytyminen, jolla työntekijät sopivat palkoistaan ja työoloistaan yhtenä rintamana. Toinen oli julkisen vallan takaama perusturva niin vanhuuden, sairauden kuin työttömyyden varalle. Kolmas oli julkinen ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, joka tasaa tehokkaasti sosiaalisia eroja pitkällä aikavälillä.

SDP on työn puolue, joka kantaa vastuuta perusturvasta ja osaamisesta - sekä meidän aikamme uutena haasteena ympäristöstä. Huomenna Turussa keskustellaan siitä, mikä on "työn puolueen" tehtävä tämän päivän Suomessa. Tämä aika on osoittanut, että työn puoluetta tarvitaan edelleen.

Työn puolue - luottamus, luovuus, ympäristö

Oikeus työhön on perustuslaillinen oikeus, jonka turvaaminen on valtiovallan keskeinen tehtävä. Tämä korostuu taantuman aikana, jolloin julkisen vallan tehtävänä on toimia vastuullisena työnantajana, kotimaisena omistajana ja elvyttää investoinnein yksityisen sektorin työllisyyttä.

Haluamme täystyöllisyyden yhteiskuntaa, jossa jokainen löytää sijansa työelämässä. Syrjäytyminen on ehkäistävä kaikin mahdollisin keinoin. Tämän vuoksi valtion onkin kannettava taantuman aikana erityisvastuuta nuorisotyöttömyydestä. Nuorten yhteiskuntatakuun on toimittava aukottomasti.

Ei ole hyvinvointia ilman työntekoa - ilman ahkeruutta, ilman yrittäjyyttä. Suomi ei ole työikäisille riippumattoyhteiskunta vaan trampoliiniyhteiskunta, joka investoi työntekijöiden osaamiseen, muutosturvaan sekä sairaus- ja vanhuusajan turvaan.

Suomen on kuitenkin herättävä toden teolla työelämän muutokseen, jossa jatkuvat ja kokoaikaiset työsuhteet käyvät yhä epätyypillisemmiksi. Osa-aika-, pätkä- silppu- ja vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvaa on parannettava. Lisäksi työn vakinaistamista ja kokoaikaistamista on edistettävä.

Työ, siitä ansaittu oikeudenmukainen palkka ja ansiosidonnainen sosiaali- ja eläketurva on hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Tämän rinnalla haluamme korottaa myös perusturvaa, jotta leipäjonot poistuvat. Samalla työn vastaanottamisesta on tehtävä kaikissa tilanteissa aina kannattava vaihtoehto. Haluamme rakentaa mallia, jossa kenenkään ei tarvitse laskea, kannattaako ottaa työ vastaan.

Jokaisen oikeus opetukseen ja sivistykseen on tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta. Valtion tehtävä on myös investoida tutkimukseen ja osaamiseen, joka tekee meistä kilpailukykyisen muuttuvilla markkinoilla. Tätä tukea kaipaa nyt metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden rakennemuutos, jotta ne saavat osansa puhtaan teknologian energian maailmanmarkkinoiden kasvusta. Suomen on valmistauduttava paremmin myös palvelualojen kasvuun.

Vihreä talouskasvu edellyttää investointeja puhtaaseen teknologiaan, uusiutuvaan energiaan sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön. Tämä uuden SDP:n vihreä tehtävä kuuluu tänä aikana "työn puolueen" perustehtäviin.

SDP nyt

On reilua sanoa, että sosialidemokraattinen liike on viime vuosikymmenen aikana ollut sisäisesti hajanainen. Suomen nostaminen lamasta ja tiukat kompromissit oikeistolaisten hallituskumppaneiden kanssa ovat koetelleet kannattajiemme uskoa sosialidemokratiaan.

Tämä hajaannus lisännyt nukkuvien äänestäjien määrää sekä joidenkin kilpailijoidemme - kuten vihreiden ja perussuomalaisten - kannatusta. Nurinkurista kyllä, lopputuloksena on ollut johtavien oikeistovoimien hegemonia suomalaisessa politiikassa.

Oikeisto on johdonmukaisesti ajanut julkisen sektorin kaventamista. Tämä on toteutunut alentamalla veroja ja rapauttamalla valtion tulopohjaa. Tämä on toteutunut myös pienentämällä valtion osuutta kuntien kasvavista menoista. Näin saadaan kunnat leikkaamaan julkisia palveluja, koska kuntien veronkorotuspaineet ovat jo muutenkin niin suuret.

Hämeenlinnassa puolueosastojen puheenjohtajien kanssa keskustelimme punavihreästä muutoksesta. Me haluamme riittävän ja oikeudenmukaisen verotuksen, joka on kaikille progressiivinen ja kannustaa kaikkia työntekoon ja ympäristösuojeluun. Me haluamme vahvistaa kuntien rahoitusta, jotta lapsiperheiden, eläkeläisten ja kaikkien kansalaisten peruspalvelut voidaan turvata.

Historiastamme löytyy esimerkkejä siitä, että muutos on mahdollinen. Vuoden 1966 vaaleihin SDP rakensi huiman Nyt SDP -kampanjan. Vaaliohjelma kiteytettiin ns. 8-kohdan ohjelmaksi ja tuloksena oli veret seisauttanut vaalivoitto, joka lopetti SDP:n oppositiokauden.

Konkreettisilla tavoitteilla tavoitamme myös ne politiikkaan pettyneet, joista valtio näyttää pelkältä pääomien juoksupojalta. Ohjelmatyö on käynnissä hyvinvointi-, sivistys- ja ympäristöryhmissä. Näistä muodostuu SDP:n Suomi 2020 ohjelma kevään puoluekokoukselle. Luottamus, luovuus ja luonto ovat arvoja, joiden varaan voimme kirjoittaa Työn Suomen seuraavaa menestystarinaa.

Yhteistyön puolue

On ilmeistä, että vain SDP:n nousu suurimmaksi puolueeksi katkaisee oikeistopuolueiden johtaman politiikan Suomessa. Sosialidemokraatit eivät kuitenkaan kykene siihen yksin. Me olemme aina olleet ja olemme jatkossakin yhteistyön puolue.

Politiikan sisällön kannalta SDP:lle luontevin olisi punavihreä hallituspohja, jossa olisi mukana pienempiä puolueita. Porvarihallitusta puolustettiin demokratiaan kuuluvana vaihtoehtona. Tästä näkökulmasta oikeistoreaktiot punavihreään hallitukseen ovat olleet hämmentäviä.

Jos hallitus ilman vasemmistopuolueita kuuluu demokratiaan, eikö hallitus ilman johtavia oikeistovoimia kuulu demokratiaan samalla tavalla. Jos sinivihreä vaihtoehto kuuluu demokratiaan, eikö punavihreä vaihtoehto kuulu siihen yhtä lailla?

Ehkä politiikan jakolinjat ovat ylipäätään muuttumassa. Puoluekentän jakaminen sosialismin ja kapitalismin kannattajiin alkaa olla mennyttä aikaa. Nyt puoluekenttä on ryhmittymässä uudelleen: sitä voi kutsua edistyksen ja konservatiivisuuden -jakolinjaksi. Edistykseen kuuluu korostunut ekologinen ja sosiaalinen vastuu sekä uudenlainen suhde vahvan julkisen vallan ja itsenäisten ihmisten välillä

Konservatiivisuuteen kuuluu usko markkinatalouden itsesääntelyyn ja usko julkisen sektorin pienuuteen. Oma havaintoni on, että keskusta ja kokoomus ovat lähentyneet toisiaan ja selkeyttäneet rooliaan konservatiivisen politiikan johtokaksikkona.

Hallituspohjaan vaikuttaa ennen kaikkea vaalien tulos. Tämän vuoksi mikään puolue ei voi ennalta sulkea pois mitään puoluetta. Kansan äänen on näyttävä hallituspohjassa.

**
Julkaisemme huomenna Turussa kirjan Sosialidemokratian tulevaisuutta koskevista puheenvuoroista. Sen tarkoituksena on virittää ideologista keskustelua puolueessamme. Tervetuloa Turkuun! Osallistukaamme aktiivisesti keskusteluun ja uuden sosialidemokratian luomiseen.

Jutta Urpilainen
SDP:n puheenjohtaja

Uutiset