TERVEISET EDUSKUNNASTA

15. toukokuuta 2006

Eduskunnassa on ollut täysi vauhti päällä jo parin kuukauden ajan. Itselläni oli mukava palata helmikuun alussa Arkadianmäelle hyvin menneen presidentinvaalityön jälkeen. Iloisena muistona oli myös juuri joulun alla hyväksytty talousarvioaloitteeni alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotuen nostamiseksi. Aloitteessa esitettiin vanhempien tulorajoja nostettavaksi 15%:lla. Päätös on merkittävä, sillä se parantaa yli 33 000 nuoren opiskelijan taloudellista asemaa.
Pääsiäisen jälkeisellä viikolla käytiin eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu terveydenhuollon tulevaisuudesta. Keskustelun kimmokkeena toimi tulevaisuusvaliokunnan tekemä kannanotto vuoden 2015 terveydenhuollosta. Sain itse olla mukana valiokunnassa tekemässä kannanottoa, joka pohjautuu lähes kahden vuoden työskentelyyn eri asiantuntijoiden kanssa. Kannanottomme tarkoitus on herättää keskustelua siitä, mihin suuntaan suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää tulisi seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä kehittää.
Painopiste sairauksien ennaltaehkäisyyn
Valiokuntamme oli yksimielinen siinä, että julkinen ja laadukas terveydenhuoltojärjestelmä on jatkossakin terveyspalveluidemme perusta. Kun palvelut tuotetaan julkisen sektorin toimesta, turvataan parhaalla mahdollisella tavalla myös kansalaisten yhdenvertaisuus sekä palveluiden laatu, saatavuus ja pysyvyys.
Suomalaiselle hallinnolle on leimaa-antavaa demokraattinen päätöksenteko, ohjaus ja valvonta. Nämä säilyvät suomalaisen terveydenhuollon päätöksenteon kulmakivinä myös tulevaisuudessa. Kansalaisilla tulee olla jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Kunnilla on tulevaisuudessakin vastuu palveluiden järjestämisestä ja hoidon suunnittelusta. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä järjestöjen rooli on julkisia palveluja täydentävä.
Ikääntyvä Suomi tarvitsee yhä enemmän terveyspalveluja. Uusiin teknologioihin perustuvat hoidot ovat kuitenkin kalliita, lääkehoidon ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat koko ajan kasvusuunnassa ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseksi on todennäköistä, että terveydenhuollon henkilökunnan palkkatasoa on korotettava. Painopistettä terveydenhuollossa onkin suunnattava entistä enemmän ennaltaehkäisyyn. Todetun sairauden hoitamisen ohella on panostettava entistä enemmän asiakkaan neuvontaan sekä terveyden ja terveiden elämäntapojen edistämiseen. Valiokuntamme otti kantaa myös vanhusneuvolan puolesta. Kasvava ikäihmisten ryhmä tarvitsee oman neuvolan, jossa he saavat terveydenhoitajalta opastusta ja neuvoja jatkohoidosta.
Terveydenhuollon merkittävimmät muutokset tulevat liittymään informaatioteknologian kehittymiseen. Uusi tietotekniikka tarjoaa myös erinomaiset edellytykset terveyden edistämiseen. Suomessa on kansainvälisestikin arvioiden opittu hyvin hyödyntämään teknologian antamia mahdollisuuksia terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa tietotekniikan käyttäjiä terveyden edistämisessä ei kuitenkaan enää ole vain hoitohenkilökunta, vaan myös kansalaisille voidaan yhtälailla luoda samat edellytykset. Mahdollisuuksia tähän tarjoavat mm. sähköinen terveyskertomus ja siihen kytketyt tietokannat esimerkiksi hoitojen vaikuttavuudesta tai ravinnon koostumuksesta.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus kunnialla loppuun
Eduskunnassa odotetaan malttamattomana hallituksen antamaa puitelakia, joka sisältää linjaukset kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Hallitusryhmien on tarkoitus käydä lähiviikkoina lopulliset neuvottelut lain sisällöstä. On tärkeää, että yhteistyössä käynnistynyt hanke kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi pystytään saattamaan myös yhteistuumin loppuun. Kyse on nimittäin ihmisten arjen kannalta aivan olennaisesta asiasta; millainen on riittävän vahva kuntarakenne, jolla voidaan tarjota kuntalaisille kattavia ja laadukkaita palveluita myös tulevien haasteiden edessä. Toivon, että hallitus löytää kysymykseen vastauksen.
Hyvää kevättä!

Jutta Urpilainen, kansanedustaja (sd.), Kokkola

Uutiset