Terveyspalvelut laaturemonttiin

30. huhtikuuta 2009

Julkaistu www.tuulavaatainen.fi -sivulla 30.4.2009

Olen saanut puheenjohtajana kiertää eri puolilla Suomea ja tavata runsaasti ihmisiä. Yleisin murhe, jonka ihmiset tapaamisissamme minulle välittävät, on huoli terveyspalveluidemme tilasta. Yhä useammalla suomalaisella on henkilökohtainen kokemus siitä, että lääkäriin on vaikea päästä lääkäripulan takia. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä noin miljoona suomalaista asuu alueella, jolla podetaan lääkäripulaa. Noin 60 terveyskeskusta Suomessa kärsii akuutista lääkärivajeesta. Viime syksynä esittämäni terveyskeskusten laaturemontti onkin yhä enemmän kuin tarpeen.

Osa terveyskeskuksistamme toimii todella hyvin ja niissä on käytössä monia hyviä toimintatapoja. Laaturemontissa onkin kyse juuri näiden hyvien toimintamallien levittämisestä niin, että voisimme tehdä terveyskeskuksistamme entistä parempia työyhteisöjä, jonne henkilökunta haluaa tulla töihin. Tarvitaan tiimityöskentelyä lääkärin ja hoitajan välillä, lisää työaikajoustoja, tehtävien tarkastelua ja erikoistumismahdollisuuksia.

Olen kevään aikana pohdiskellut myös terveydenhuoltomme rahoitusta. Kyse on erittäin merkittävästä asiasta. Suomessahan on kansainvälisesti poikkeuksellinen kaksikanavainen rahoitusjärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä pidetään julkisin varoin yllä sekä julkista kaikkien käytettävissä olevaa terveydenhuoltoa että yksityistä terveydenhuoltoa tukemalla sitä Kela-korvauksilla. OECD on toistuvasti moittinut Suomen mallia ja esittänyt selvempää järjestelmää, jossa olisi puhtaasti erikseen julkinen ja yksityinen terveydenhuolto.

Olen vaatinut hallitusta selvittämään tämän kaksikanavaisen rahoitusmallin muuttamisen siten, että julkinen sektori ei enää tukisi yksityistä, vaan Kela-korvaukset vapautuisivat juuri julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. Selvitys olisi tärkeää tehdä, eikä tyrmätä sitä suoraan perehtymättä asian eri puoliin. On nimittäin arvioitu, että monikanavaisuus johtaa tehottomuuteen, kustannusten pallotteluun ja vääriin taloudellisiin houkuttimiin. Lisäksi moni on vakuuttunut, että Kela-korvaukset nostavat palvelun hintaa.

Terveydenhuolto on pohjoismaisen hyvinvointimallimme kulmakivi. Niinpä meillä tulisikin olla rohkeutta keskustella avoimesti siitä, miten voimme pelastaa terveydenhuoltomme ja turvata tulevaisuudessa laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille.

Uutiset