Työelämän parantaminen on avain pidempiin työuriin

30. tammikuuta 2010

Eläketurvakeskuksen kuluneella viikolla julkistaman tutkimuksen mukaan työurat Suomessa ovat jatkaneet pidentymistään myös vuonna 2009. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että eläkkeelle siirtyi viime vuoden aikana ennätysmäärä suomalaisia, lähes 80 000 ihmistä. Suomalaisten työurat ovat myös eurooppalaisittain mitattuna parempaa keskitasoa.

Eläketurvakeskuksen arvion mukaan keskeinen syy suomalaisten työurien pidentymiseen on ollut työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen. Eläketurvakeskuksen analyysi painottaa myös viiden vuoden takaisen eläkeuudistuksen vaikutuksia, joiden on jo yksinään arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana pidentävän suomalaisten työuria noin 1,5 vuodella.

Tilastofaktat pidemmistä työurista ovat toiveita herättäviä erityisesti nyt, kun keskustelu työurien pidentämisestä käy kuumimmillaan. Työurien pidentämistä ja työelämän laadullista kehittämistä pohtivien työryhmien odotetaan tekevän esityksensä maan hallitukselle tammikuun loppuun mennessä. Työryhmien työ lähti liikkeelle viime talvena hallituksen kaavaileman eläkeiän pakkonoston kaaduttua laajan kansanliikkeen jyrkkään vastustukseen. Pääministeri Matti Vanhasen Rukan hangilta kaivama idea eläkeiän nostosta yksipuolisella sanelupäätöksellä olikin huonosti valmisteltu ja suomalaisen sopimuskulttuuriin vastainen.

Työelämän laadullista kehittämistä käsitelleestä Ahtelan työryhmästä on kantautunut positiivisia tietoja neuvottelujen etenemisestä hyvässä ja rakentavassa hengessä. Sen sijaan työurien pidentämistä pohtivan Rantalan työryhmän työ on ollut ristiriitojen sävyttämä.

Työelämän muuttaminen parempaan suuntaan ja panostaminen työhyvinvointiin näyttävät Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastojen valossa vähentävän työkyvyttömyysriskiä ja pidentävän siten työuria huomattavasti tehokkaammin kuin eläkeiän pakkonostaminen, jonka on arveltu päinvastoin lisäävän työkyvyttömyyseläköitymisen määrää. Hyvät työssäjaksamista ja -viihtymistä lisäävät käytännöt, kuten Abloyn ikämestariohjelma ja työntekijöiden päätäntävallan lisääminen työajattelun sijoittelussa, lykkäävät eläkkeelle siirtymistä ja parantavat työn tuottavuutta. Nämä käytännöt olisi saatava leviämään laajasti työpaikoillemme.

Spekulointi eläketurvan ja ikääntyneiden työntekijöiden työttömyysturvan heikennyksillä vakavassa taloudellisessa tilanteessa ei ole omiaan lisäämään ihmisten luottamusta talouden elpymiseen. Riitaisaksi osoittautuneessa Rantalan työryhmän pohdinnassa olisikin syytä ottaa nyt muutaman vuoden aikalisä ja arvioida perusteellisesti 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset sekä panostaa Ahtelan työryhmän työelämän laatua parantavien toimenpiteiden käyttöönottoon.

Nuorisotyöttömyyden kasvuun on puututtava

Työkyvyttömyyden vähentämisen lisäksi työttömyyden torjunta on tehokas keino pidentää suomalaisten työuria. Vuoden 2009 viimeiset työllisyysluvut julkistettiin menneellä viikolla. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden lopussa yli 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Yhteensä 37 200 nuorta oli vailla työtä.

SDP on toistuvasti vaatinut hallitukselta voimakkaita toimia nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Vaadimme lisäbudjettia jo viime keväänä ja kun sitä ei tullut, teimme asiasta jopa välikysymyksen eduskunnassa. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vaarallisimmat työttömyyden lajit. Yhden työelämästä pysyvästi syrjäytyneen nuoren kustannukset yhteiskunnalle on arvioitu miljoonan euron suuruisiksi inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Hallituksen riveistä on kuulunut viime aikoina lupauksia kiinnittää aiempaa enemmän huomiota nuorten ongelmiin. Tämä on hyvä signaali, vaikka se tuleekin toivottoman myöhään. Yhdenkään nuoren osaamista ei saa jättää käyttämättä. Hallituksen vitkuttelun ja aktiivista työvoimapolitiikkaa vähättelevän suhtautumisen takia toistakymmentätuhatta nuorta on jo joutunut vakavan syrjäytymisuhan alle. Ajankohtaisessa työurakeskustelussa myös usein unohtuu, että työuran alkupäähän vaikuttamalla voimme myös pidentää ihmisten työuria esimerkiksi turvaamalla kaikille nuorille ammatin ja nopeuttamalla siirtymisiä koulutusasteelta toiselle.

Jutta Urpilainen
SDP:n puheenjohtaja ja kokkolalainen kansanedustaja

Uutiset