Työttömyyden torjunta tärkeysjärjestyksessä ykköseksi

24. heinäkuuta 2009

Työttömyyden torjunta tärkeysjärjestyksessä ykköseksi

Työllisyystilanne Suomessa on huolestuttava. Sitä se on myös Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella työttömyys on kasvanut Tilastokeskuksen tuoreen tiedon mukaan edellisvuodesta 46 %, maan eniten. Kaikkiaan TE-keskuksissa oli kesäkuun lopussa 276 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 68 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys kasvoikin kaikkien TE-keskusten alueella, mukaan lukien Pohjanmaan ja Oulun eteläisen TE-keskuksen alueilla. On huolestuttavaa, että Kokkolan seutukunnassa työttömien määrä kasvoi yli 50 prosenttia viime vuoteen verrattuna ja Pietarsaaren seutukunnassa jopa yli 60 prosenttia.

Elämme kriittisiä aikoja. Teollinen tuotanto supistui toukokuussa Suomessa peräti 23 % vuoden takaisesta. Työttömyys nousee kuluvan vuoden aikana yli 300 000:n. Samalla kun akuutti tilanne on hälyttävä ja vaatisi nopeita toimenpiteitä on oltava jo huolestunut taantuman jälkeisestä ajasta. Keskeinen osa uutta nousua tulee olemaan osaava ja työssä viihtyvä työvoima. Meidän on varmistettava, ettei työvoima-asteen aleneminen jää pysyväksi ilmiöksi. 1990-luvun lamassa työttömiksi jääneillä nuorilla työttömyys jäi nimittäin pysyväksi.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Työttömyyden kasvun estäminen on nostettava yksiselitteisesti tärkeyslistan kärkeen. Kuntien ahdinkoa on helpotettava. Työvoimapoliittisia toimia on lisättävä, jotta mahdollisimman moni työttömäksi jäävä saa mahdollisuuden kehittää itseään ja työllistyä uudelleen. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on autettava yli taantuman, jotta ne jatkossakin pystyvät synnyttämään uutta suomalaista työtä. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys riippuu pitkälti työllisyysasteesta. Mitä useampi on työssä ja maksaa veroja, sen parempi.

Pohjanmaalla työttömyyden rakenne muistuttaa muuta maata. Eniten ovat kärsineet teollista työtä tehneet ja rakennusalalla olevat. Näillä aloilla työttömyys kasvoi vuoden aikana 44 % ja 56 %. Nyt tarvitaankin nopeasti SDP:n esittämiä julkisia investointeja ja lisäelvytystä. Asiantuntijoiden tehokkaaksi arvioimaa kuntaelvytystä on lisättävä. Sen vaikutukset olisivat hyvät niin työllisyyden kuin hyvinvointipalveluiden turvaamisenkin kannalta.

Kunnilla on esimerkiksi korjausvelkaa eli tarvetta peruskorjaukseen. Jopa 20 25 % julkisista rakennuksista on arvioitu kärsivän kosteusvaurioista. Luku tarkoittaisi pelkästään koulujen kohdalla 1000 homekoulua. Niiden korjaaminen puolestaan tuhansia työpaikkoja. Nyt tarvitaan toimia, jotka vaikuttavat ja luovat työtä. Ilman niitä kuljemme polkua, jossa palveluja käyttävät ihmiset, kuten eläkeläiset, sairaat ja lapset joutuvat maksumiehiksi taantumasta, jota eivät itse olleet synnyttämässä. Samalla työttömyyden hallitsematon kasvu rasittaisi julkista taloutta vielä pitkälle ensi vuosikymmenelle.

Taantuma ja talouden rakennemuutos, väestön ikääntyminen ja pohjoismaisen hyvinvointimallin puolustaminen edellyttävät työllisyydestä huolehtimista. Katsotaan asiaa miten päin tahansa, niin nyt tarvitaan voimakkaita uusia toimia. Lisäelvytys tulee olla jo ensi viikolla valtiovarainministeriön budjettiriihen esityksenä. Toivoa sopii, että hallituspuolueiden kesäpuheet lisäelvytyksestä muuttuvat teoiksi.

Uusista toimista talouskriisin voittamiseksi keskustellaan myös ensi lauantain Anders Chydenius seminaarissa Kokkolassa. Presidentti-, pääministeri- ja komissaaritason alustajien perusteella voi sanoa, että kyseessä on talouspoliittisen keskustelun ykköstapahtuma tänä kesänä. Mielenkiintoiseksi sen tekee erityisesti tasavallan presidentti Tarja Halosen osallistuminen tähän keskusteluun, jossa etsitään teitä kriisistä uuteen nousuun. Chydeniuksen kotiseutuna Pohjanmaa sopiikin mainiosti Suomen kesän talouspoliittiseksi keskusteluareenaksi - samaan tapaan kuin Mannerheimin päämajakaupunki Mikkeli on kehittymässä turvallisuuspoliittisen keskustelun kesäfoorumiksi.

Uutiset