URHEILUSEUROJA ON TUETTAVA

21. marraskuuta 2006

Kokkolan Palloveikkojen hieno menestys on jälleen nostanut pintaan "urheilunjuhlan" tunnelman. Urheilu yhdistää ja luo identiteettiä. Se on jälleen kerran todistettu.

Liikunnalla on myös merkittäviä terveysvaikutuksia. Eduskunnassa onkin monessa yhteydessä kannettu huolta ihmisten huonokuntoisuudesta. Nykyään ihmisten ei tarvitse välttämättä rasittaa itseään fyysisesti halutessaan liikkua paikasta toiseen. Useimmat työsuorituksetkin vaativat varsin vähän fyysistä ponnistelua. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika on mahdollisuus korjata tilannetta. Onneksi liikunta onkin edelleen hyvin monen suomalaisen vapaa-ajan viettomuoto. Pari vuotta sitten tehdyssä selvityksessä 61 prosenttia miehistä ja 65 prosenttia naisista ilmoitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Tämä on erittäin hyvä asia, sillä säännöllisen fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikkumattomuus lisää huomattavasti riskiä sairastua esimerkiksi aikuisiän diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen.

"Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa" sananlasku pitää paikkansa myös liikkumisen osalta. Lapsuus- ja nuoruusiän liikunnalla on yhteys aikuisiän liikuntaan ja terveyteen. Liikkuvasta lapsesta ja nuoresta tulee todennäköisesti liikkuva aikuinen. Riittävä liikunta parantaa lapsen ja nuoren sen hetkistä terveyttä ja johtaa sitä kautta parempaan terveyteen myös aikuisena. Koululiikuntaa onkin vaadittu lisättäväksi, koska 8% lapsista ja nuorista ei tutkimusten mukaan harrasta minkäänlaista liikuntaa. Tärkeä merkitys lasten ja nuorten liikuntaharrastuksissa on myös urheiluseuroilla. Niin myös meillä Keski-Pohjanmaalla, jossa on 272 toimivaa liikunta- ja urheiluseuraa. Näissä voidaan harrastaa 67 eri lajia. Ohjatut liikuntamuodot ovatkin keskipohjalaisten keskuudessa kaikkein suosituimpia.

Myös valtiovalta on ymmärtänyt liikunnan merkityksen ja lisännyt liikunnan määrärahoja jo useana vuotena. Ensi vuonna liikuntaan tulee lisää rahaa 5,2 miljoonaa euroa, jotka halutaan erityisesti kohdentaa liikuntajärjestöille, liikuntapaikkarakentamiseen sekä väestön terveyttä edistävään liikuntaan. On kuitenkin valitettavaa, että monesti valtion satsaukset eivät näy ruohonjuuritasolla seurojen toiminnassa. Onneksi Keski-Pohjanmaalta löytyy muutamia kuntia, kuten esimerkiksi Perho ja Lestijärvi, jotka jakavat seuroille toiminta-avustuksia. Kokkolassa SDP:n ja Vasemmistoliiton tekemä valtuustoaloite johti siihen, että lasten ja nuorten seuratoiminnalta ei peritä vuokria kaupungin koulukiinteistöistä. Myös ohjaajille on voitu maksaa pientä palkkiota. Itse pidän tärkeänä, että liikunta- ja urheiluseuroilla on riittävät toimintaedellytykset. Toivottavasti SDP:n esitys urheiluseurojen ohjaajapalkkioiden lisäämisestä menee läpi Kokkolan kaupungin ensi vuoden talousarviokäsittelyssä.

Urheilu edellyttää myös kunnollisia tiloja ja liikuntapaikkoja. Kokkolassa on pitkään pohdittu urheilutalon tulevaisuutta. Talo vaatii välttämättä kunnostusta. Niin ikään salibandyn harrastajamäärät ovat kasvussa ja uudet tilat tarvitaan. Kaupungin jalkapalloseurat toivovat uutta jalkapallostadionia. Itse näen, että keskuspuistoa on kehitetty määrätietoisesti liikunta-alueeksi ja että tuota kehittämistä tulisi jatkaa. Urheilutalon kunnostamisesta ja jalkapallostadionista tulisi rakentaa yhteishanke, jossa otetaan huomioon myös salibandyn tarpeet. Toivottavasti kaupunginvaltuusto myöntää tähän riittävät suunnittelurahat jo ensi vuodelle.

Uutiset