Urpilainen esittää Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman päivitystä

31. elokuuta 2016

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd) esittää, että valtioneuvosto tekisi tänä vuonna arvion viime hallituskaudella laaditun Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman toimeenpanosta ja päivittäisi ohjelman jatkotoimenpiteillä. Urpilainen otti myös kattavan lentokenttäverkon ja rajanylityspaikkojen riittävän kapasiteetin turvaamisen avatessaan Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen toisen päivän Kokkolassa keskiviikkona.

"Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisestä hyötyy koko Suomi"


- Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisestä hyötyy koko Suomi. Tämä oli johtoajatus, kun olin mukana neuvottelemassa pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan tavoitetta erillisestä ohjelmasta Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi. Vuosina 2011-2013 työskennellyt ns. Jouni Backmanin työryhmä teki tärkeää työtä Itä- ja Pohjois-Suomen hyväksi, kun se esitti toimenpiteitä metsän, mineraalien ja muiden luonnonvarojen hyödyntämiseksi, matkailun kehittämiseksi sekä arktisen osaamisen ja Venäjä-potentiaalin hyödyntämiseksi. Toimenpiteiden toimeenpanosta olisi syytä tehdä nyt arvio, koska monien hankkeiden oli tarkoitus päättyä vuonna 2016. Samalla hallitus voisi päättää jatkotoimenpiteistä. Katse pohjoiseen -raportissa linjattiin myös kattavan lentokenttäverkoston ja lentoyhteyksien turvaamisesta sekä rajanylityspaikkojen kapasiteetin nostamisesta, joista molemmat ovat ajankohtaisia yhteisiä edunvalvontakysymyksiä, Urpilainen totesi.


"Pohjoinen ulottuvuus Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemaksi"


Urpilainen esitti alueen maakuntien ja hallituksen yhteistyötä EU-edunvalvonnassa erityisesti komission arktisen tiedonannon tavoitteiden rahoittamiseksi. Hän esitti myös EU:n pohjoista ulottuvuutta Suomen seuraavan EU-puheenjohtajuuden yhdeksi kärkiteemaksi.

- Tämä syksy on merkittävä sekä Venäjä-potentiaalin että arktisten mahdollisuuksien osalta. Loppuvuodesta Suomen ja Venäjän talouskomissio kokoontuu pitkän tauon jälkeen. Tänä syksynä valtioneuvosto päättää arktisen strategian päivittämisestä, josta olisi tärkeää saada liikkeelle konkreettisia tekoja. Paavo Lipponen teki tärkeää taustatyötä vaikuttaessaan EU:n komission arktisen tiedonannon valmisteluun. Tiedonannossa lupaillaan uusia panostuksia, joiden konkretisoituminen vaatii Suomelta ja maakunniltamme aktiivista edunvalvontatyötä. Odotuksia asetetaan unionin investointiohjelmaan, Euroopan investointipankkiin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin, joissa olisi vaikutettava Suomen omiin miehiin johtopaikoilla kuten Jyrki Kataiseen, Jan Vapaavuoreen ja Johannes Koskiseen. Tiedonanto korostaa myös alueellisen yhteistyön tuki-instrumentteja, jotka koskettavat erityisesti tämän huippukokouksen maakuntia (Interreg Pohjoinen, Botnia-Atlantica-ohjelma, Itämeren alueen rahoitusohjelma, Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelma sekä Karelia- ja Kolarctic-ohjelmat). Pohjoinen ulottuvuus on saatava myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemaksi.

Uutiset