Urpilainen: Maakuntamme tarvitsee päivystyssairaalan

16. lokakuuta 2016

Usein sanotaan, että maailma on lainassa lapsiltamme. Se tarkoittaa, että meidän täytyy työskennellä sen puolesta, jotta lapsenlapsemmekin saisivat kokea luonnon monimuotoisuuden. Äitinä ymmärrän tämän entistä paremmin: olisi surkeaa, jos tulevat sukupolvet eivät saisi kokea valkeita talvia ja nähdä kaikkia eläinlajeja. Olisi valitettavaa, jos ihmiskunnan tyhmyys tuhoaisi yhteisen ympäristömme.

Kuluneella viikolla eduskunta käsitteli Pariisin ilmastosopimusta. Kyseessä on tulevaisuuden kannalta merkittävä sopimus, sillä virheisiin ei ole enää varaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo lämpötilojen kohoamisessa, äärimmäisissä sääilmiöissä, kuivuudessa ja tulvien yleistymisessä. Nämä ilmiöt taas konkretisoituvat ruoka- ja vesipulana sekä kasvavana pakolaisuutena. Ilmastosopimus luo kuitenkin toivoa siitä, että pahimmat kriisit pystytään yhteistyöllä torjumaan.

Kansainvälisesti voimaantulo edellytti, että sopimukseen on sitoutunut vähintään 55 osapuolta, joiden yhteenlaskettu osuus maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä on vähintään 55 prosenttia. Tämä osuus on jo täyttynyt Euroopan parlamentin hyväksyttyä sopimuksen selvin luvuin lokakuussa. Ratifiointiin liittyvä prosessi on siis edennyt verraten nopeasti, ja mukana ovat jo eniten saastuttavat maat kuten Kiina ja USA.

Sopimuksen tavoitteet laaditaan vuoden välein, ja niiden on oltava aina edellisvuoteen nähden kunnianhimoisempia. Tämän rinnalla vähennysten riittävyyttä tarkastellaan suhteessa sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Maan keskilämpötilan nousu on siis sitouduttu pitämään alle 2 asteessa, ja pyrkimys on kohti 1,5 asteen rajaa.

Sopimus syntyi pitkien neuvottelujen kautta. Maapallon onneksi, vastuullisuus voitti ahneuden. Sopimus on myös hyvä esimerkiksi kansainvälisen tason yhteistyöstä, jolla voidaan todella saavuttaa tuloksia. Toisaalta myös vertailuja maiden välillä on käyty siitä, kuka vähentää enemmän päästöjä ja paljonko tästä aiheutuu kuluja. Hyvin usein ympäristöaiheisiin päätöksiin liittyykin keskustelu kustannuksista ja ympäristön etu nähdään turhan helposti taloudellisten etujen vastakohtana.

Suomalaisten kannattaisi kuitenkin hahmottaa mahdollisuudet, jotka liittyvät konkreettisiin tavoitteisiin ilmaston hyväksi. Suhteessa väkilukuun meillä "vihreän kullan maana" on maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti, ja myös paljon osaamista ympäristöystävälliseen teknologiaan liittyen. Olen pitänyt esillä "vihreän talouden" mahdollisuuksia lähes kymmenen vuotta eri päätöksentekofoorumeilla. Vaasan seutu onkin loistava esimerkki energia- ja ympäristöteknologian osaamisesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

Eduskunnan ratifioitua ilmastosopimuksen on seuraava askel Suomessa konkreettisen toimenpideohjelman laatiminen siitä, miten sopimuksen kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan. Tarvitaan johdonmukaisia ohjauskeinoja mm. energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden kestävään käyttöön. Tämän lisäksi katseet on syytä kohdistaa tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan: on selvää, että kestävä kehitys ja ympäristöystävälliset ratkaisut tulevat sopimuksen myötä entistä arvokkaammiksi valttikorteiksi. Suomella on kaikki edellytykset osoittaa johtajuutta asiassa, kunhan tutkimuksen ja innovaatioiden synnyn edellytyksistä huolehditaan ja tavoitteisiin suhtaudutaan vakavasti.

Uutiset