Vuoden 2013 talousarvioesityksen esittelypuheenvuoro

18. syyskuuta 2012

Arvoisa puhemies! "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen." Tämä presidentti Juho Kusti Paasikiven sanonta pitää paikkansa myös tänä päivänä. Kansainvälisen talouskehityksen merkitys Suomelle on suuri. Pienenä vientiriippuvaisena ja avoimena taloutena emme pääse karkuun ulkoisia vaikutuksia. Tässä tilanteessa voimme vain keskittyä omien kotiläksyjemme mahdollisimman hyvään hoitamiseen ja samalla yhteistyössä hakea ratkaisua kansainväliseen tilanteeseen.

Kuluvan vuoden talouskasvuksi ennustetaan 1:tä prosenttia. Kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy yllättävänkin hyvänä. Tänä vuonna työttömyysasteen ennakoidaan alenevan edelleen ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6:ta prosenttia.

Suomi euroalueen jäsenenä on lähitulevaisuudessa suurten haasteiden edessä. Viime viikon esitykset pankkivalvonnan vahvistamiseksi luovat hyvin toimeenpantuna vakautta. Toivoa on, mutta varmuutta ei. Euroalueen tilanne on ongelmallinen, ja nopeaa ratkaisua ei valitettavasti ole odotettavissa. Tästä seuraa, että talouskasvu suuressa osassa Eurooppaa säilyy hitaana, ja lähiaikoina taantuman riskiäkään ei voida sulkea pois. Suomen vientiteollisuus ei siten merkittävässä määrin tule saamaan vetoapua Euroopasta lähivuosina.

Tapahtumat euroalueella ovat osoittaneet sen, että julkisen talouden rahoitusasemaan joudutaan väistämättä kiinnittämään erityistä huomiota. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälisten rahoittajien usko maan kasvupotentiaaliin säilyy myös tulevaisuudessa. Tässä velkatilanteessa on tärkeää säilyttää Suomeen kohdistuva luottamus. On määrätietoisesti harjoitettava talouspolitiikkaa, joka tähtää julkisen talouden tervehdyttämiseen. Suomi on tässä tilanteessa valinnut toimintamallin, "Suomen mallin", joka yhdistää julkisen talouden sopeutustoimet, kasvupanostukset sekä rakenteelliset uudistukset. Kaikkia toimenpiteitä tarvitaan, jotta hyvinvointivaltion palvelujen, kuten koulun, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon, tulevaisuus kyetään turvaamaan.

Arvoisa puhemies! Suomen mallin ensimmäinen pilari on julkisen talouden tervehdyttäminen. Hallitus on tiukasti sitoutunut velkaantumiskehityksen taittamiseen. Velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen tullaan taittamaan tämän vaalikauden aikana.

Otamme ensi vuonna uutta velkaa noin 7 miljardia euroa. Iso laiva kääntyy hitaasti. Velanottokin on pysäytettävä vaihteittain. Äkkipysäytyksellä olisi arvaamattomat seuraukset. Jos sitä korttia heiluttelee, niin pitää myös avoimesti kertoa, mitä äkkipysähdys tarkoittaisi tavallisille suomalaisille: valtavia lisäleikkauksia. Tämä on fakta. Hallituksen tapa vaiheittain taittaa velkaantuminen pitää kaikki suomalaiset mukana kyydissä.

Budjetin määrärahat ovat kokonaisuudessaan 54 miljardia euroa. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi vähentävät budjetin määrärahoja ensi vuonna nettomääräisesti noin 350 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti muutokset lisäävät valtion verotuloja nettomääräisesti vuositasolla 1,3 miljardia euroa. Julkisen talouden sopeutusta viedään siis määrätietoisesti eteenpäin.

Kunnat ovat mukana kantamassa vastuuta koko Suomen edusta. Kuntasäästöissä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että valtio maksaisi kunnille aiempaa vähemmän rahaa. Valtio maksaa kunnille myös ensi vuonna tätä vuotta enemmän rahaa, kaikkiaan noin 180 miljoonaa euroa. Kyse on siitä, että sekä valtion että kuntien on kyettävä tekemään arvovalintoja. Säästöissä valtio laskee osuutta, jolla se osallistuu yleisesti palveluiden rahoitukseen. Valtionosuus laskee peruspalveluissa noin 31 prosenttiin ensi vuonna, kun se on tänä vuonna vajaan prosenttiyksikön suurempi.

Vaikeina aikoina kansalaisten keskinäinen luottamus on kullanarvoista. Yhteiset ponnistukset niin julkisen talouden sopeuttamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi kuin rakenteidenkin uudistamiseksi on helpompi tehdä, kun luottamus on vahvaa. Luottamus edellyttää tunnetta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta yhteiskunnassa.

Hallitus lisää verotuksen oikeudenmukaisuutta solidaarisuusveroilla. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka ja suurten eläkkeiden ja perintöjen verotusta kiristetään. Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että tässä varsin haastavassa taloustilanteessa esitämme ensi vuodelle budjettia, joka on kokonaisuutena lievästi tuloeroja tasaava. Muutos ei ehkä ole dramaattinen, mutta suunta on selvä. Me uskomme eheään yhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! Uudet työpaikat ovat sidoksissa talouskasvuun. Ilman jälkimmäistä ei ole edellistä. Hallituksen budjetti tukee aktiivista kasvupolitiikkaa. Se on samalla Suomen mallin toinen pilari.

Me tiedämme, että pärjätäkseen suomalaisten yritysten on nostettava jalostusastettaan. Hallitus luo tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäämiseksi määräaikaisen verokannustimen tutkimus- ja kehitystoiminnalle.

Vaikeassa taloustilanteessa raha liikkuu hitaasti. Se vaikeuttaa yritysten rahoitusta, mikä johtaa suoraan investointien ja työpaikkojen vähenemiseen. Hallitus luo kasvuyrityksille määräaikaisen sijoittajan verokannustimen pääomasijoitusten lisäämiseksi.

Me tarvitsemme lisää investointeja. Niiden lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti. Vientiä tuemme uudistamalla viennin jälleenrahoitusta eli parantamalla viennin julkisen rahoituksen kilpailukykyä verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme.

Lisäksi jatkamme julkisten tietovarantojen avaamista. Ruokimme uutta kasvua vapauttamalla Ilmatieteen laitoksen reaaliaikaisten havaintojen tiedot maksuttomaan käyttöön. Tämä on jatkoa aiemmin tapahtuneelle Maanmittauslaitoksen tietovarantojen avaamiselle. Tulemme tulevaisuudessa jatkamaan samalla linjalla. Avoimen datan kentällä on valtavasti mahdollisuuksia, joita näillä ratkaisuilla haluamme vauhdittaa.

Rikkidirektiivin suhteen teemme sen, mitä nykyhallituksen tehtävissä on, eli aloitamme varautumisen. Tämä tapahtuu investoinneilla, kuten rikkipesureiden asentamisella, johon osoitetaan kaikkiaan 30 miljoonan euron avustusten myöntämisvaltuus. Hallitus varautuu myös tekemään päätöksiä loppuvaalikaudeksi tarvittavista toimista suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi, ympäristöteknologian edistämiseksi sekä rikkidirektiivin aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun hillitsemiseksi. Rikkidirektiiviprosessi kokonaisuudessaan näyttää meille konkreettisesti sen, kuinka tärkeää on hoitaa kansallinen edunvalvontamme. Nukahtaminen väärällä hetkellä saattaa maksaa maltaita.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linjana on luottamuksen vahvistaminen panemalla toimeen sovittuja päätöksiä. Suomen mallin kolmas pilari on rakenteiden uudistaminen. Kaikki rakenteiden uudistustyö tähtää yhteen ja samaan maaliin eli työllisyysasteen nostamiseen. Mitä useampi suomalainen on työssä, sitä useampi maksaa myöskin veroja, joilla hyvinvointipalvelut rahoitetaan. Ensi vuoden budjetin sydämessä onkin vahva työlinja. Vain tekemällä työtä luodaan kasvua, jolla turvaamme hyvinvointipalvelut. Panostuksemme työlinjaan ovat mittavat ja monipuoliset.

Budjetissa otetaan nyt konkreettisesti käyttöön nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Nuorissa piilee valtava potentiaali, jota Suomella ei todellakaan ole varaa hukata, ei sen enempää inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikaan. Yhteiskuntatakuun rahoitus on kokonaisuudessaan noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Pureudumme myös toiseen työttömyyden keskeiseen ongelmakohtaan eli pitkäaikaistyöttömyyteen. Toteutamme pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi kuntakokeilun. Ensi vuoden alusta lähtien aloitamme toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi.

Uusien työkalujen rinnalla vahvistamme myös tutumpia. Työllisyysmäärärahoja lisätään aktiivitoimien tarjoamiseksi yhteensä 32 miljoonalla eurolla. Suomi tarvitsee kaikki käsiparit töihin.

Maailman muutos on kouraissut myös Suomea monin paikoin. Elinkeinorakenteiden muuttaessa muotoaan on tärkeää kyetä rakentamaan yksilölle silta työstä toiseen työhön. Äkillisen rakennemuutoksen tukeen lisätään 10 miljoonan euron valtuus muun muassa vastaamaan varuskuntaverkon rakennemuutoksiin sekä uusien rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen.

Arvoisa puhemies! Oikeudenmukaisuus ei ole vain hyvien aikojen arvo. Niukan taloudenpidon aikana pitää erityisellä huolella tehdä arvovalintoja eli valita tärkeimmät asiat. Hallitus on näin tehnyt. Olemme panostaneet poikkeuksellisen voimakkaasti nuorten työttömyyden torjuntaan edellä mainitsemallani nuorten yhteiskuntatakuulla.

Olemme myös vihdoin päättäneet kauan kaivatun vanhuspalvelulain säätämisestä. Parannamme yhteensä 150 miljoonalla eurolla ikäihmisten koti- ja laitoshoitoa. Myös hoitajamäärän alimitoitukselle asetetaan nollatoleranssi.

Erikseen vahvistamme omaishoitoa. Vanhuspalvelulain toteutus on hallitukselta vahva arvovalinta inhimillisen vanhuuden puolesta. Vanhuspalvelujen tila on ollut suomalaisen yhteiskunnan häpeäpilkku jo vuosikymmeniä. On korkea aika korjata se. Ihmiset ovat olleet myös tyytyväisiä vanhuspalvelulain säätämiseen, sen olen itsekin saanut huomata saamani palautteen muodossa. Nyt ollaan tyytyväisiä ja helpottuneita, että ikäihmisten asia vihdoin etenee.

Vanhuspalvelulain lisäksi budjetti sisältää muitakin oikeudenmukaisuutta vahvistavia toimia. Perusturvaetuuksiin tehdään aikaistettu, ylimääräinen indeksikorotus ensi vuoden alusta. Pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisveron perusvähennystä. Taakkaa siirretään niiden harteille, jotka sen paremmin kestävät. Perheiden toimeentuloa puolestaan parannetaan poistamalla työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta. Tästäkin tavoitteesta on pitkään puhuttu, ja nyt se vihdoin toteutetaan.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio on kasvun ja työllisyyden budjetti. Toteutamme vahvaa työlinjaa luodaksemme Suomeen uusia työpaikkoja. Työllä rahoitetaan hyvinvointi. Se on yksinkertainen yhtälö.

Hallitus toteuttaa Suomen mallia eli panee toimeen kasvu- ja työllisyyspanostuksia yhdistettynä rakenneuudistuksiin ja oikeudenmukaisesti kohdennettuihin sopeuttamistoimiin. Me tiedämme, että yksipuoliset toimet esimerkiksi sopeutuksessa uhkaisivat kasvua. Me tarvitsemme monipuolisia toimia. Siksi toisiaan täydentävät elementit ovatkin talouslinjamme keskiössä.

Oikeudenmukaisuuden vahvistaminen pitää suomalaiset yhdessä. Yhteiskuntamme on pidettävä ehyenä, koska vain ehyenä se on vahva. Työtä ja oikeudenmukaisuutta - niitä myös budjetti edistää.

Uutiset