Jutta Urpilainen - Sisulla ja sydäellä

Jutta Urpilainen -
Sisulla ja sydämellä

Liity tukijoukkoihin

EU-myönteisyyden voitto

01. kesäkuuta 2019

Euroopan parlamentin vaalit päättivät Suomen vaalikevään. On myönteistä, että Suomen EU-puheenjohtajakauden alla äänestysprosenttimme eurovaaleissa nousi. Vaalitulosten suhteen ennakko-odotus oli, että oikeistopopulismin aalto pyyhkäisee yli Euroopan entistä vahvemmin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana talouskriisi ja maahanmuuttoaalto ovat tehneet maanosamme poliittisesta ilmastosta myrskyisän, ja populistiset puolueet ovat yli kolminkertaistaneet kannatuksensa Euroopassa viimeisen 20 vuoden aikana.

Populistiset puolueet etenivät, mutta lopputulos jäi huomattavasti vaisummaksi kuin etukäteen arveltiin. Vaalien voittajiksi nousivat sittenkin EU-myönteiset, avoimuutta ja yhteistyön Eurooppaa kannattavat puolueet. Jos kyseessä olisi ollut koko maanosan laajuinen kansanäänestys EU:n olemassaolosta, ”kyllä”-puoli olisi voittanut.

Tästä huolimatta EU:lla on edessään yksi historiansa vaikeimmista kausista, mistä entistä hankalamman tekee se, että eurovaaleissa – kuten huhtikuun eduskuntavaaleissa – poliittisen kentän polarisoituminen jatkui. EU on näiden eurovaalien jälkeen aiempaa eripuraisempi ja ääripäiden voi olla vaikea löytää yhteistä, rakentavaa säveltä.

Kaikin keinoin on kuitenkin yritettävä, sillä brexit nakertaa EU-talouden kivijalkaa eli sisämarkkinoita ja monenkeskistä järjestelmää haastetaan suurvaltapolitiikan paluun myötä. Globaalit megahaasteet, kuten ilmastonmuutos, vaativat ratkaisuja nyt.

Itse pidän tärkeänä, että EU kykenee seuraavalla viisivuotiskaudella myös sellaisiin päätöksiin, joista välittyy kansalaisten yhdenvertainen arvostus. Kaikilla eurooppalaisilla on oltava oikeus ihmisarvoiseen työhön, riittävään toimeentuloon ja perusturvaan, laadukkaaseen koulutukseen sekä kattaviin poliittisiin oikeuksiin tasa-arvoisesti.

Suomessa EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia on nyt enemmän ja kielteisesti suhtautuvia vähemmän kuin kertaakaan aiemmin. Myös suomalaisten erohalukkuus EU:sta on alimmillaan sitten jäsenyyden alkamisen vuonna 1995. Myönteinen asennoituminen eurooppalaiseen yhteistyöhön on pienen maan vahvuus.

Suomella on myös vankat näytöt siitä, miten erilaisia kantoja voi sovittaa yhteen. Meillä on koalitiohallituksista yli satavuotinen perinne, joka saa jatkoa myös tänä keväänä.

Viisi puoluetta ovat SDP:n johdolla neuvotelleet uuden hallituksen muodostamisesta ja sen ohjelmasta. Erilaisten näkemysten ja tavoitteiden muokkaaminen yhteiseksi ohjelmaksi on aina haastavaa mutta se on mahdollista, kun on kyky tehdä kompromisseja. Tavoitteena on, että ensi viikolla voimme saada ministerit ohjelmaa toteuttamaan.

Erilaisten kantojen yhteensovittamisen taitoa saamme edustaa myös EU-puheenjohtajana. Uusi hallitus pääsee ensitöikseen käynnistämään heinäkuun alussa Suomen EU-puheenjohtajakauden, jonka kansallinen ohjelma julkistetaan kesäkuussa.

Koko EU:n tasolla asialistalla tulevat olemaan mm. ilmastopolitiikka, kauppapolitiikka, turvallisuus sekä hybridiuhkien torjunta.

Suomen puheenjohtajakausi osuu europarlamenttivaalien jälkeiseen tärkeään taitekohtaan, kun uudet kasvot aloittavat työnsä EU:n eri toimielimissä. Uskon vakaasti, että hoidamme puheenjohtajan roolimme tehokkaasti ja puolueettomasti, yhteisiä ratkaisuja hakien.

Blogi