Jutta Urpilainen - Sisulla ja sydäellä

Jutta Urpilainen -
Sisulla ja sydämellä

Liity tukijoukkoihin

Näkyviä käsiä vanhuspalveluihin – viisi aloitetta keskusteluun

31. tammikuuta 2019

"Markkinat toimivat" on vakuuttelu, jota usein kuulee, kun markkinalogiikkaa tarjotaan kasvavassa määrin myös julkisten palveluiden tuotantoon. "Markkinat toimivat" vakuuttelulla halutaan viestiä sitä, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia. Tälle ilmiölle taloustieteilijä Adam Smith keksi 260 vuotta sitten nimen näkymätön käsi, joka ikään kuin ohjaa yhteisen edun toteutumiseen.

Elävä elämä kuitenkin kertoo, että yksilöiden oman edun tavoittelu ei aina toimi yhteisen edun hyväksi. Viime päivien uutiset vanhuspalveluiden tilasta todistavat jälleen, että ihmisten hoivan yksityistämisessä ei "näkymätön käsi" näytä oikein toimivan. Päinvastoin, Esperi Caren ja Attendon tapaukset osoittavat, että pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etua on ollut yhteisen edun ja erityisesti heikomman yksilön kannalta karmivia seurauksia. Inhimillisyys ja moraali ovat jääneet ahneuden jalkoihin.

Järkyttävä vyyhti alkoi paljastua viime viikolla, kun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tiedotti keskeyttäneensä yksityisen hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa. Tämän jälkeen media on ollut täynnä keskustelua ja raportteja, eikä Esperi Caren tapaus suinkaan ole ainut. Valvonta-asiakirjojen mukaan myös osassa hoivajätti Attendon yksiköitä ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia.

Tilanne on akuutti, eikä syyttävä sormi paranna yhdenkään vanhuksen tilaa. Pidän kuitenkin välttämättömänä, että nyt vellovassa keskustelussa muistetaan faktat ja se, mitä viime hallituskauden alkupuolella vuonna 2012 tapahtui. Toimin tuolloin valtiovarainministerinä, johdin ministeriryhmäämme, ja SDP:llä oli peruspalveluministerin salkku.

Huolemme vanhuspalveluista oli aito, kun esitimme ministeri Guzenina-Richardsonin toimesta, että 0,7 hoitajamitoitus kirjataan lakiin. Toki suositukset olivat olemassa, mutta niiden rikkomisesta ei seurannut mitään sanktioita. Tästä syystä vaadimme minimihoitajamitoituksen kirjaamista lakiin mutta pääministeripuolue kokoomus ei tähän suostunut, vaan teki asiasta hallituskysymyksen. Kompromissi, joka tuli koko eduskunnan yksimieliseksi kannaksi oli, että jos jatkossa löytyy yksikin toimipiste, jossa 0,5-mitoitusta ei noudateta, säädetään hoitajamitoituksesta laissa. Sitovan mitoituksen uhka tehosi jonkin aikaa.

Tilanne muuttui olennaisesti, kun Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin peräti 70 miljoonan euron säästöt vanhusten palveluista. Myös hoitajamitoitusta yritettiin alentaa vanhasta 0,5 suosituksesta 0,4:ään, minkä eduskunta onneksi sai torpattua. Valitettavasti hallitus kuitenkin väljensi mitoituksen henkilöstömääritelmiä.

Viime kaudella annetun vanhuspalvelulain mukaan kunnalta edellytettiin vastuutyöntekijää hoitamaan vanhuksen asioita niin hoitoon kuin etuuksiin liittyvissä asioissa. Laki jopa listasi ne ammattialat, joista kunnilla piti olla vanhustenhuoltoa varten erityisasiantuntemusta, kuten geriatria, vanhusten lääkehoito, ravitsemus ja monialainen kuntoutus. Sipilän hallitus kumosi nämä vanhuspalvelulain parannukset vuoden 2017 alussa. Perustelut kuuluivat: "Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa." Sipilän hallitus on heikentänyt myös valvonnan resursseja, eikä sote-uudistus tuo niihinkään korjausta säästöpaineiden vuoksi.

SDP julkaisee parin viikon kuluttua ikäpoliittisen ohjelman, jossa tulemme esittämään toimenpiteitä vanhustenhoidon ja ikäihmisten tilanteen kohentamiseksi. Haluan kuitenkin jo nyt nostaa julkiseen keskusteluun seuraavat viisi ajatusta – vanhusten etujen valvomiseksi siinäkin tilanteessa, kun "näkymätön käsi" ei sitä tee:

1 – Lakiin on kirjattava riittävä hoitajamitoitus eduskunnan yksimielisen päätöksen mukaisesti.
2 – Henkilökunnan jaksaminen ja hyvinvointi on varmistettava riittävillä resursseilla ja täydennyskoulutuksella.
3 – Lakiin on saatava nykyistä tiukempi vaatimus ikäihmisten perusoikeuksien toteutumisesta.
4 – Valvontaresursseja on lisättävä ja samoin yllätyskäyntejä hoito- ja hoivayhteisöihin.
5 – Vanhusasiavaltuutetun virka on perustettava kiireellisenä. Samalla tarvitaan alueellisesti toimiva vanhusasiamiesjärjestelmä.

Toivon, että keskustelu vanhuspalvelujen tulevaisuudesta jatkuu vilkkaana.

Blogi