Jutta Urpilainen - Sisulla ja sydäellä

Jutta Urpilainen -
Sisulla ja sydämellä

Liity tukijoukkoihin

Vihreä diili on kunnianhimoinen kasvustrategia

15. joulukuuta 2019

Euroopan unionin tehtävä on tuottaa lisäarvoa kysymyksissä, joita ei pystytä tyydyttävästi ratkaisemaan paikallisesti eikä välttämättä edes kansallisesti. Ilmastonmuutos on mitä suurimmissa määrin juuri tällainen kysymys.

Juuri tästä syystä kansalaiset myös odottavat EU:lta toimia. Yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta pitää ilmastonmuutosta merkittävänä uhkana. Ilmastonmuutoksen torjunta onkin uuden Euroopan komission tärkeimpiä asioita. Julkaisimme keskiviikkona Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, European Green Dealin eli kotoisammin eurooppalaisen vihreän diilin.

Tavoitteemme on, että Eurooppa on hiilineutraali vuonna 2050 – eli toisin sanoen tuotamme vuonna 2050 vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystymme sitomaan. Koska näin merkittävä päästöjen vähentäminen vaatii hyvin perusteellista yhteiskunnallista muutosta, on erityisen tärkeää, että huolehdimme oikeudenmukaisesta siirtymästä. Tuemme siis muutoksessa niitä ihmisiä ja alueita, joiden nykyiset elinkeinot nojaavat hiilitalouteen. Tämä näkökulma on pidettävä mielessä Suomessakin: myös pienituloisilla on oikeus ympäristöystävälliseen elämäntapaan eikä ilmastonmuutoksen torjuntaa tule sälyttää jo nyt vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien harteille.

Ilmastonmuutos on laaja-alainen ongelma. Kun ekologinen kestävyys horjuu, myös sosiaalinen ja taloudellinen kehitys ovat vaarassa. Siksi vihreä diili on läpileikkaava ohjelma, jossa nivotaan yhteen kaikki EU-politiikan osa-alueet. Päästöjä on vähennettävä niin teollisuudesta, liikenteestä kuin maataloudestakin. Työkaluina ovat muun muassa verotus, kiertotalous ja investoinnit puhtaaseen energiaan. Kolikon kääntöpuolella vihreä diili onkin kasvustrategia: ilmastoedelläkävijän on myös vihreän talouden ja yritystoiminnan edelläkävijä.

Vihreä diilin toteuttaminen on komissiossa myös omalla työpöydälläni. Suuri osa tarvittavista ilmastotoimista on tehtävä Euroopan ulkopuolella kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Ilmastonmuutoksen dramaattisimmat seuraukset, kuten aavikoituminen ja kokonaisten alueiden muuttuminen elinkelvottomiksi, ilmenevät ensimmäisenä muualla kuin Euroopassa.

Esimerkiksi kiertotalouden saaminen EU:n ilmastoagendalle on asia, jossa näkyy suomalaisten toimijoiden jälki ja pitkäaikaisen vaikuttamistyön tulos. Suomi on myös EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut ilmastoasioista aktiivisesti esille. Samaa aktiivisuutta toivon myös jatkossa uudelta hallitukselta.

Suomen viimeaikaiset poliittiset tapahtumat ja erityisesti uusi pääministeri Sanna Marin ovat olleet melkoinen puheenaihe myös täällä Brysselissä. Nuori dynaaminen nainen pääministerinä on merkittävä viesti tasa-arvon puolesta: Suomesta puhutaan ihaillen maana, jossa aiemmin epätodennäköisenä pidetty on tänään totta.

Tämä on viimeinen Eduskunnasta-kolumnini, sillä luovuin kansanedustajuudesta joulukuun alussa siirtyessäni uusiin tehtäviin kansainvälisten kumppanuuksien komissaariksi. Kiitän kaikkia kolumnin lukijoita! On ollut kunnia-asia saada toimia teidän pohjalaisten edustajana ja viedä alueemme viestejä eduskuntaan.

Blogi