Jutta Urpilainen - Sisulla ja sydäellä

Jutta Urpilainen -
Sisulla ja sydämellä

Liity tukijoukkoihin

Demokratian suurpäivä

24. toukokuuta 2019

Euroopan parlamentin vaalit ovat yksi maailman suurimmista kansanvallan ilmentymistä. Vaaleissa noin 400 miljoonalla eurooppalaisella on oikeus vaikuttaa maanosamme suuntaan. Europarlamentti on maailman ainoa lakiasäätävä toimielin, jonka päätökset vaikuttavat suoraan useisiin itsenäisiin valtioihin.

Elämme ajassa, jolloin EU:sta löytyy niin jäsenvaltioita kuin poliittisia liikkeitä, jotka avoimesti kyseenalaistavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen tai syrjimättömyyden. Tämä suuntaus on noussut marginaalista politiikan keskiöön. Populistiset puolueet ovat yli kolminkertaistaneet kannatuksensa Euroopassa viimeisen 20 vuoden aikana ja nousseet hallitusvastuuseen useissa maissa.

Turhautuminen ja osattomuuden kokemus ovat tunnettuja aineksia populistien valtaannousuun myös Euroopassa. Taustalla on myös todellista eriarvoistumista. Brexit ja Ranskan mellakat ovat esimerkkejä pettymyksen ruokkimista yhteiskunnallisista valinnoista. Perinteisten puolueiden on keskusteltava siitä, millä eväillä populismin nousuun vastataan, joten heitän ilmoille kolme ehdotusta.

Yksi: tarvitsemme kohtaamista. Olen eri yhteyksissä korostanut, että populismin torjunta edellyttää ihmisten kohtaamista. Jokaisella meistä on tarve kokea olevansa merkityksellinen ja tulla nähdyksi. Huolien ohittaminen ja tuomitseva asenne karkottavat, kun taas kuuntelu ja avoin vuoropuhelu omien arvojen pohjalta lisää luottamusta. Kupliin vetäytyminen ei meitä pelasta.

Kaksi: tarvitsemme isänmaallisuuden avaraa tulkintaa. Kansakuntaan kuulumisen tunnetta tarvitaan, koska kansakunta on demokraattisten instituutioidemme koti. Kapea kansallisuusaate on kuitenkin demokratialle vaaraksi, jos sen varjolla luodaan jakolinjoja erilaisten ihmisten välille. Sen sijaan tarvitsemme kansalaisuusidentiteettiä, joka ei poissulje mitään etnisyyttä, uskontoa tai vähemmistöä - mutta samalla kutsuu meitä kaikkia elämään "maassa maan tavalla". Sitoutumisen yhdenvertaisuusarvoihimme tulee näkyä myös suhtautumisessa kunniaväkivaltaan, jonka kitkemisessä ei ole tarvetta kompromisseihin kulttuurisen ja uskonnollisen erilaisuuden varjolla.

Kolme: tarvitsemme poliittisia päätöksiä, joista välittyy kansalaisten yhdenvertainen arvostus. Sivullisuuteen liittyvät kokemukset tulee ottaa vakavasti. Kaikilla eurooppalaisilla on oltava oikeus ihmisarvoiseen työhön, riittävään toimeentuloon ja perusturvaan, laadukkaaseen koulutukseen sekä kattaviin poliittisiin oikeuksiin tasa-arvoisesti. Kaikkien on voitava kokea, että tämä Euroopan unioni on reilu diili myös minulle.

Viimeisen vuosikymmenen aikana talouskriisi ja maahanmuuttoaalto ovat tehneet maanosamme poliittisesta ilmastosta myrskyisän. Siitä huolimatta EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia on nyt enemmän ja kielteisesti suhtautuvia vähemmän kuin kertaakaan aiemmin. Panin ilolla merkille tämän Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen tutkimustuloksen. Myös suomalaisten erohalukkuus EU:sta on alimmillaan sitten jäsenyyden alkamisen vuonna 1995.

Perinteisten puolueiden on vankkumatta puolustettava eurooppalaisia arvoja ja Euroopan unionia, joka on vuosikymmenien saatossa tuonut rauhaa, vakautta ja vaurautta alueellemme. Eurooppalainen kristillisdemokratia ja eurooppalainen sosialidemokratia ovat rakentaneet unionia tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyön lisäksi näiden demokratia-aatteiden on myös kilvoiteltava keskenään ja haastettava toisiaan. Tuleva sunnuntai on demokratian suurpäivä.

Blogi